CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Hyvinvointia puutarhasta

Puutarhassa voimme kohdata kasvun ihmeen, onnistumisen riemun, kukoistuksen kauneuden ja luopumisen surun. Siellä voimme oppia elämästä ja löytää uusia voimavaroja. Puutarhanhoidon suosio on osoitus sen merkityksestä ja myönteisestä vaikutuksesta elämässämme. Tämän myönteisen vaikutuksen ansiosta kasveja ja puutarhaa käytetään hoitokeinona, puutarhaterapiana.

Puutarhaterapia on ihmisen ja kasvien tavoitteellista vuorovaikutusta, jolla pyritään parantamaan tai kuntouttamaan toimintakykyä, ennaltaehkäisemään toimintakyvyn heikkenemistä tai edistämään hyvinvointia. Laajemmin voimme ajatella että puutarhaterapeuttinen toiminta on kaikkea kasveihin liittyvää toimintaa, joka parantaa ihmisen hyvinvointia. Kotipuutarhan hoitoa voidaan pitää ennaltaehkäisevänä itsehoitona.

Historia ja sovellus

Puutarhanhoidon suotuisat vaikutukset on tunnistettu kauan sitten ja puutarhaterapiaa on hyödynnetty Yhdysvalloissa 1940 luvulta alkaen, jolloin sitä käytettiin sairaalahoidossa olevien sotaveteraanien kuntoutuksessa. Suomessa käytetään kasveihin ja pihaan liittyviä toimia osana normaalia elämää ja kuntouttavaa toimintaa useissa laitoksissa, kuten Kellokosken ja Pitkänniemen sairaaloissa, sekä työ- ja ammatillisen koulutuksen muotona joissakin vankiloissa. Kasveihin liittyvä toiminta sopii käytettäväksi monenlaisten kohderyhmien kanssa, kuten lasten kasvatuksen tukena päiväkodeissa, viriketoimintana vanhusten hoitokodeissa, sekä kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien hoitomuotona.

Toteutus

Puutarhaterapiaa toteutetaan yksilö- ja ryhmänterapiana, joissa kasvien havainnointia ja hoitoa käytetään ihmisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen ja edistämiseen. Potilaan tarpeiden pohjalta suunnitellaan henkilökohtainen kuntoutusohjelma, jonka avulla pyritään asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi loukkaantuneen käden fyysisen toiminnan lisääminen kasvien istutukseen ja hoitoon tarvittavien toistuvien liikkeiden avulla, tai mielenterveyskuntoutujan itsetunnon ja pitkäjänteisyyden edistäminen yksittäisen kasvin jatkuvasta hoidosta huolehtimisen avulla. Kasvava ja kukoistava kasvi viestii hyvinvoinnista ja palkitsee hoitajansa, jolloin hoitaja kokee itsensä hyödylliseksi ja onnistuneeksi. Ryhmäterapialla voidaan edistää myös sosiaalista toimintakykyä, jolloin yksilöllisen tekemisen lisäksi voidaan harjoitella ryhmässä olemista ja toimimista.

Tarvittavat resurssit

Puutarhaterapiaa varten voidaan rakentaa virikkeellinen terapiapuutarha tai –tila osaksi vanhusten palvelutalon, hoitolaitoksen tai koulun ympäristöä, ja sitä voidaan toteuttaa myös ilman suuria investointeja tai resursseja. Yksi kukkiva ruukkukasvi voi olla lähtökohta keskustelulle kasvin hyvinvoinnin edellytyksistä ja kasvin herättämistä muistoista. Toiminnallinen terapia voi yksinkertaisimillaan sisältää yhden kasvin kasvattamisen siemenestä ja sen hoidon elinkaarensa ajan.

Puutarhaterapia edellyttää kiireettömyyttä; kasvit tarvitsevat aikaa kasvaakseen ja kehittyäkseen, kuten me ihmisetkin.


Teksti ja kuvat: Minna Janhunen, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) opiskelija



Rappe, E., Linden, L., Koivunen, T. 2003. Puisto, puutarha ja hyvinvointi. Helsinki: Viherympäristöliitto.

Nikkilä, K. 2003. Puutarhaterapiaopas- opastusta ja työvälineitä puutarhanhoidon ja terapian toteuttamiselle ihmisen parhaaksi. Pori: K.Nikkilä.

American Horticultural Therapy Assosiation
http://www.ahta.org/content.cfm?id=history

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013