CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Musisoinnin merkitys yksilölle ja ryhmälle

 

Musiikki vaikuttaa meihin kaikkiin

Musiikilla on valtavia vaikutuksia ihmiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Musiikki nivoutuu koettuihin asioihin ja muistoihin, ja sillä voi olla voimauttava vaikutus. Meillä jokaisella on varmasti ollut jossain vaiheessa elämää jokin tietty kappale, jonka kuulemalla piristyy, voimistuu ja saa uutta puhtia. Tai toisaalta jokin kappale, jota kuuntelee, kun on surullinen.

Musiikilla on suuri vaikutus meihin ihmisiin ja meidän tunteisiimme. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Musiikki on taidetta, joka voi synnyttää kuuntelijassa mielikuvia ja voimakkaita tunnereaktioita. Se on keino purkaa omia tunteitaan, silloin kun niitä ei voi tai uskalla sanoin ilmaista. Se on myös keino päästä eroon paineista ja antaa mahdollisuus virkistymiselle. Musiikin hyvää oloa tuottava ja rentouttava vaikutus voi syntyä myös siitä, että musiikin avulla, niin kuunnellen, soittaen tai laulaen, voi hetkeksi irtautua arjen kiireistä ja matkata omiin mielen maailmoihin, muistojen, haaveiden tai mielikuvien pariin. Musiikin voi kokea erilaisina muotoina, väreinä, liikkeinä tai tarinoina. Jokaisella on oma tapansa kokea ja tuntea musiikkia.

Lapsen kehitykselle musiikilla on todettu olevan merkitystä. Erilaiset rytmitykset ja melodiakulut, laulaminen ja soittaminen vaikuttavat lapsen kielelliseen kehitykseen, puheen tuottamiseen ja kirjoitustaitoon. Onpahan todettu musiikillisen lahjakkuuden ja matemaattisen älykkyydenkin välillä olevan yhteys. Sen lisäksi, että musiikilla on rentouttava ja virkistävä vaikutus myös lapselle, se tukee liikkumista ja kehittää koordinointikykyä. Musiikki on myös merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Se tarjoaa elämyksiä, taitoja ja tietoja niin omasta kuin muistakin kulttuureista. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteiden välistä vuorovaikutusta.

 

Musiikki ohjaustyön välineenä

Musiikki on oiva menetelmä ryhmänohjaamisessa. Esimerkiksi yhteislaulu tai soittaminen yhdessä voi olla hyvin intensiivinen ja syvä kokemus osallistujille. Monet kokevat, etteivät ole musikaalisia, jos eivät osaa laulaa tai soittaa. Mielestäni asia ei ole ollenkaan niin. Päinvastoin. Mielestäni meissä kaikissa asuu pieni musikantti.  Yhteislauluun rohkaistuneet henkilöt antavat itsestään jotain hyvin henkilökohtaista. Tilanne on vuorovaikutteinen ja täynnä luottamusta ja kannustusta toisia kohtaan, ryhmäyttävä kokemus.

Ohjaustilanteessa tärkeintä tulisi olla ryhmän jäsenten oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset. Yhdessä musisoiminen, laulaminen, soittaminen ja improvisointi, on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Musiikki voi myös olla tehokas vuorovaikutuksen ja kommunikaation väline ihmiselle, joka ei syystä tai toisesta kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti.

Soittaessa tai laulaessa me ilmaisemme itseämme. Varsinkin laulaessa, sillä instrumenttina on oma keho, oma henkilökohtainen ääni. Se on äärimmäisen herkkä asia, ja monille voikin olla suuria estoja laulamiseen, etenkin, jos menneisyydessä esimerkiksi koulumaailmassa on sattunut epäonnistumisen kokemuksia laulukokeessa. Tämä ei kuitenkaan saisi olla este. Ohjaustoiminnan näkökulmasta, tämä asettaakin ohjaajalle suuria haasteita: kuinka huomioida jokaisen ryhmän jäsenen yksilöllisyys, kannustaa ja osallistaa jokainen tasapuolisesti toimintaan?

Kaikkialla on musiikkia ja musiikin elementtejä. Ohjaajan ei siis tarvitse keksiä monimutkaisia uusia tekniikoita tai omata hienoja välineitä, sillä musiikin tuottamiseen riittää ihmiskeho ja ympäröivä tila. Ihmiskehosta saa aikaan musiikkia monella muullakin eri tapaa kuin laulamalla. Ryhmässä tehdyt erilaiset rytmiset tömistelyt, taputukset ja rummutukset voivat saada aikaan hyvinkin voimakkaita tunteita ja reaktiota, aikaan voidaan saada vaikkapa kokonainen musiikillinen teos. Tähän voidaan lisätä erilaisia alkuääniä ja vapaamuotoisia melodiakulkuja, luoda erilaisia äänimaailmoja. Ja kyllä, tämä kaikki on musiikkia. Ryhmässä musisoinnin ei siis tarvitse olla aina laulamista tai soittamista hienoilla instrumenteilla, vaan kekseliäisyydellä voi omasta kehosta löytää lähes loputtomasti mahdollisuuksia erilaisten äänten ja rytmien tuottamiseen.

Ohjaajalle voi olla suuri kynnys lähteä ohjaamaan musiikin menetelmiä ryhmälle, mutta kannustaisinkin kaikkia rohkeasti ottamaan tuumasta toimen ja käyttämään musiikkia ohjauksen välineenä. Kokemuksesta oppii ja uskon, että musiikillinen ohjaustuokio antaa paljon niin ohjattaville kuin itse ohjaajallekin. Vain mielikuvitus on rajana!

 

Teksti: Saana Karikumpu, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013