Sosiaalihuollon toteuttamisen perustaksi uusi sosiaalihuoltolaki

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä on määritellyt väliraportissaan sosiaalihuollon uudistamista ohjaavat periaatteet ja linjaukset. Työryhmä esittää, että uusi sosiaalihuoltolaki säädettäisiin kattavana yleislakina, jonka nojalla sosiaalihuolto tulevaisuudessa ensisijaisesti toteutetaan. Tavoitteena on yksinkertainen ja selkeä laki, jossa määritellään yhteiset periaatteet sosiaalihuollon toiminnalle, palveluille ja tukitoimille.

Uusi sosiaalihuoltolaki kattaisi edistävän, ennaltaehkäisevän ja korjaavan toiminnan. Laissa säädettäisiin muun muassa sosiaalisten olojen ja osallisuuden edistämisestä, sosiaalihuollon saatavuudesta, ennaltaehkäisevistä toimista, sosiaalipalveluista ja niiden määrittelystä sekä sosiaalihuollon toteuttamiseen liittyvästä menettelystä ja asiakkaan oikeusturvasta.

Työryhmä korostaa, että sosiaalihuollon on perustuttava kokonaisvaltaiseen tarpeen arviointiin ja siihen vastaamiseen tarpeen mukaisina kokonaisuuksina. Samalla on turvattava jokaisen yksilön ihmisarvoisen elämän toteutuminen ja heikompien suoja. Palvelujen saatavuus on taattava erityisesti niillä hoivan ja tukitoimien alueilla, joilla avun tarve on suurin.

Uudistus toteutetaan kolmena toisinaan täydentävänä kokonaisuutena
Sosiaalihuollon lainsäädäntö muodostuu nykyään sosiaalihuoltoa ohjaavien yleislakien, lukuisten erityislakien ja muutamien muiden sosiaalihuoltoon kiinteästi liittyvien lakien muodostamasta kokonaisuudesta. Lainsäädännön uudistaminen edellyttää kaikkien kokonaisuuteen kuuluvien lakien arviointia ja arvioinnin pohjalta toteutettavia muutoksia.

Lakien suuren määrän ja riippuvuussuhteiden takia uudistaminen ehdotetaan toteutettavaksi kolmena toisiaan täydentävänä kokonaisuutena.

Erityislakeihin sisältyviä eri asiakasryhmille yhteisiä, mutta nykyisillään epäyhtenäisiä säännöksiä koottaisiin sosiaalihuoltolakiin, jolloin osasta erityislainsäädäntöä voitaisiin luopua. Erityislakeihin perustuvat palvelut tulisivat käyttöön vain silloin, kun sosiaalihuoltolaissa säädettävällä keinovalikoimalla ei pystytä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen. Erityislait tarkistetaan järjestelmällisesti lainsäädäntöuudistuksen toisena kokonaisuutena. Osana kokonaisuutta valmistellaan myös ikääntyneiden henkilöiden palveluita koskeva sääntely. Uudistuksen kolmas kokonaisuus kattaa sosiaalihuollon lainsäädännön rajapintojen tarkistamisen.

Väliraportin linjauksista pyydetään lausuntoja
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle ja lähetetään nyt pikaiselle lausuntokierrokselle. Laajapohjainen sosiaalihuollon asiantuntijoista koostuva työryhmä valmistelee vuoden 2011 loppuun mennessä esityksen sosiaalihuoltolaiksi ja ehdotuksen erityislakeja koskevaksi lainsäädäntöohjelmaksi. Samalla valmistellaan vanhuspalvelulakia. Sosiaalihuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta on tarkoitus säätää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa laissa

Työryhmä: Lasten ja nuorten alkoholin käyttöä vähennettävä

Alkoholimainonnan rajoituksia selvittänyt työryhmä katsoo, että on erityisen tärkeätä ehkäistä lasten ja nuorten alkoholin käyttöä ja myöhentää alkoholin käytön aloitusikää. Työryhmän mukaan vuonna 2008 voimaan tulleita alkoholimainonnanrajoituksia noudatetaan kattavasti. Työryhmän enemmistö ei näe, että alkoholin mielikuvamainontaan olisi syytä tehdä lainsäädäntömuutoksia.

Uudet säännökset vähentäneet altistusta alkoholimainontaan
Työryhmän mukaan alkoholimainonnan uusia rajoituksia noudatetaan kattavasti. Vuonna 2008 voimaan tulleet rajoitukset ovat jossain määrin vähentäneet lasten ja nuorten altistumista alkoholimainonnalle.

Työryhmän mukaan niin sanotun mielikuvamainonnan kieltäminen kansallisella päätöksellä eli siirtyminen alkoholin tuotetietomainontaan ei välttämättä vähentäisi alkoholin mainontaa eikä lasten ja nuorten altistumista alkoholin mainonnalle. Lisärajoitukset voisivat siirtää alkoholin mainontaa enenevästi sääntelemättömiin ympäristöihin, kuten internetiin. Työryhmän enemmistön mukaan alkoholin mielikuvamainontaan ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista tehdä lainsäädäntömuutoksia.

Tarvitaan useita keinoja lasten ja nuorten alkoholin käytön vähentämiseksi
Työryhmä katsoo, että lasten ja nuorten alkoholin käytön vähentämiseen ja käytön aloittamisiän myöhentämiseen tulee ja voidaan vaikuttaa erilaisin toisiaan tukevin keinoin. Ratkaisujen tulee olla tutkimustietoon perustuvia, vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja hyviä käytäntöjä.

Työryhmä esittää, että alkoholituotteiden valmistajien, myyjien ja mainostajien yhteiskuntavastuuseen tulee kuulua alkoholihaittojen vähentäminen, lasten ja nuorten alkoholin käytön vähentäminen sekä alkoholin käytön aloittamisiän myöhentäminen. Työryhmä esittää lisäksi, että alkoholilaissa säädetyn alaikäisten alkoholijuomien hallussapitokiellon valvontaa tehostetaan ja nuorten alkoholinkäyttöön puuttumista julkisilla paikoilla tiukennetaan.

Vanhempien ja muiden aikuisten vastuu lasten ja nuorten alkoholin käytössä korostuu. Aikuisella - vanhempana, päättäjänä ja kasvattajana - on suuri vaikutus lasten ja nuorten alkoholin käyttöön. Vastuullinen vanhemmuus ja viisas päätöksenteko suojelevat lapsia parhaiten alkoholin aiheuttamilta ongelmilta.

Työryhmän tekemä muistio lähtee lausuntokierrokselle, jonka jälkeen päätetään jatkotoimista. Työryhmä ei ole ollut johtopäätöksissään yksimielinen.

Sosiaali- ja terveysministeriön syyskuussa 2009 asettaman työryhmän tehtävänä oli selvittää 1.1.2008 voimaan tulleiden alkoholimainontarajoitusten vaikutukset, arvioida mielikuvamainontaa koskevien lisätoimenpiteiden tarpeellisuutta ja koota tutkimusnäyttöä alkoholimainonnan vaikutuksesta nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Työryhmän toimikausi oli 1.9.2009 - 31.5.2010.

Alkoholimainonnan rajoituksia selvittäneen työryhmän muistio on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla 4. kesäkuuta.

Köyhyys ja syrjäytyminen kansalaiskeskusteluun

Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää köyhyyttä ja syrjäytymistä käsittelevän keskustelun Ota kantaa.fi -verkkopalvelussa 1.6. - 23.6.2010 osoitteessa www.otakantaa.fi. Verkkokeskustelu antaa erityisesti kansalaisille mahdollisuuden kertoa, miten köyhyyttä voisi vähentää.

Keskustelua halutaan herättää erityisesti neljästä näkökulmasta

1.Mitä köyhyys on nyky-yhteiskunnassamme? Kuka on köyhä?
2.Kuinka köyhyyttä ja syrjäytymistä pystyy vähentämään?
3.Miten köyhä ja/tai syrjäytynyt voi vaikuttaa ja osallistua yhteiskuntaan?
4.Kuinka varmistamme, että kaikilla on mahdollisuus työhön ja toimeentuloon?

Vuosi 2010 on Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teemavuosi nostaa keskusteluun köyhien ja syrjäytyneiden mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Vuoden aikana korostetaan myös kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Rehula chatissa
Kansalaisilla on mahdollisuus keskustella ministeri Juha Rehulan kanssa Ota kantaa.fi -verkkopalvelussa keskiviikkona 9.6.2010 klo 11 - 12. Keskustelun aiheena on, stop köyhyys - mutta kuinka?

Ei pelkkää puhetta - Stop köyhyys!
Teemavuoden tapahtumilla ja hankkeilla halutaan

■vahvistaa osallisuutta ja sen ymmärtämistä
■edistää tasavertaisuutta ja resurssien oikeudenmukaista jakoa sekä
■poistaa osallisuuden sosiaalisia ja kulttuurisia esteitä.

Tapahtumissa ja hankkeissa puheenvuoro annetaan köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaalityöntekijöille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL koordinoi teemavuoden tapahtumia.

Joka kuudes EU:n kansalainen elää köyhyysrajan alapuolella, Suomessa tuloerot kasvussa
Noin 80 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista eli joka kuudes elää köyhyysrajan alapuolella. Syys-kuussa 2009 tehdyssä eurobarometrikyselyssä peräti 73 prosenttia eurooppalaisista piti köyhyyttä kansallisena ongelmana ja 89 prosenttia vaati oman maansa hallitukselta nopeita toimia ongelmaan tarttu-miseksi.

Suomessa pienituloisiin kuului vuonna 2007 yli 700 000 eli 13,5 prosenttia väestöstä. Vaikka Suomea voi edelleen pitää melko pienten tuloerojen maana, kehityksen suunta on viime vuosina ollut toinen. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet merkittävästi sekä väestöryhmien että alueiden välillä 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Minna kokoaa ja tarjoaa tasa-arvotietoa 

Suomen tasa-arvotiedon keskuksen Minnan käynnistyshanke, joka alkoi syksyllä 2009, on nyt päättynyt ja pysyväksi tarkoitettu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama toiminta on alkanut Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa. Minnan tietopalvelupäälliköksi on valittu VTT Sari Pikkala  ja tietopalveluasiantuntijaksi YTM Teija Hautanen. Myös uusi ohjausryhmä, jossa on edustajia mm. sosiaali- ja terveysministeriöstä, kansalaisjärjestöistä, tutkimuksesta sekä koulutusinstituutioista, on nimitetty.

Tasa-arvon tietopalvelu on välttämätön tasa-arvotiedon kokoamiseksi ja levittämiseksi. Se auttaa hallitusohjelmassa todetun sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteuttamisessa.

Tasa-arvotietokeskus Minna kokoaa ja välittää tietoa sukupuolten tasa-arvosta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Keskus palvelee laajasti mm. viranomaisia, tasa-arvotoimijoita, järjestöjä, opiskelijoita, tutkijoita, politiikkoja sekä ylipäätään tasa-arvoasioista kiinnostuneita. Minna tekee myös yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Kotisivullaan Minna tarjoaa mm. tutkimus- ja hankeuutisia, tilastoja, väitöskirja- ja asiantuntijatietokannan sekä tapahtumakalenterin. Minnassa vastataan myös sukupuolten tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin.

http://www.minna.fi

Kelalle lakisääteinen velvollisuus järjestää kuntoutuspsykoterapiaa

Kansaneläkelaitoksen nykyisin harkinnanvaraisena korvaama kuntoutuspsykoterapia ehdotetaan jatkossa järjestettävän lakisääteisenä toimintana. Määrärahojen niukkuus ei enää rajoittaisi uusien asiakkaiden pääsyä Kansaneläkelaitoksen järjestämään psykoterapiaan. Lisäksi korvauspäätöksestä olisi muutoksenhakuoikeus. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 20. toukokuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.

Lakiesityksen mukaan Kansaneläkelaitos korvaisi jatkossa kuntoutuspsykoterapiaa kaikille palvelun myöntämisedellytykset täyttäville henkilöille. Myöntämisperusteet pysyisivät samoina kuin nykyisin harkinnanvaraisesti korvattavassa psykoterapiassa. Kuntoutuspsykoterapiaa korvattaisiin 16-67 -vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Psykoterapian tavoitteena olisi työ- tai opiskelukyvyn palauttaminen tai parantaminen. Psykoterapian korvaaminen edellyttäisi, että tämä tavoite voidaan kuntoutuksella todennäköisesti saavuttaa.

Korvattava kuntoutuspsykoterapia perustuisi aina yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan. Korvaaminen edellyttäisi myös, että hakija on ollut vähintään kolme kuukautta asianmukaisessa hoidossa ja että psykiatrian erikoislääkäri on arvioinut hänen kuntoutustarpeensa. Asianmukaisella hoidolla tarkoitetaan hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa, johon sisältyy tarpeellinen lääketieteellinen, psykiatrinen ja psykoterapeuttinen tutkimus ja hoito. Vastuu potilaiden kokonaishoidosta säilyisi uudistuksen jälkeenkin ensisijaisesti julkisella terveydenhuollolla.

Kuntoutuspsykoterapiaa korvattaisiin yhdellä päätöksellä enintään 80 kertaa vuodessa ja kolmessa vuodessa yhteensä enintään 200 kertaa. Psykoterapian kustannukset korvattaisiin asetuksella vahvistettavan korvaustason mukaan. Korvaustason ylimenevä osuus jäisi kuntoutujan maksettavaksi.

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusmenot maksetaan sairaanhoitovakuutuksesta, jonka kulut rahoitetaan puoliksi valtion varoin ja puoliksi vakuutettujen sairaanhoitomaksujen tuotolla. Uudistuksen johdosta sairaanhoitovakuutuksen menot lisääntyisivät vuonna 2011 arviolta 6,6 miljoonalla eurolla.

Uudistus on osa Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotuksia.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2011.