Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisia |
Liikkuva koulu -hankkeen laajenemista valmistellaan Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on lisätä kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta ja vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Työryhmän toimikausi päättyy 31. joulukuuta 2012. - Kansanterveydemme ja hyvinvointimme parantamiseksi kaikenikäisten tulisi liikkua enemmän. Perusta aktiiviselle liikkumiselle luodaan jo nuorena ja tästä syystä on todella tärkeää että lapset liikkuvat paljon koulussa, ei ainoastaan liikuntatunneilla. Tuntijakotyöryhmän hiljattain tekemä ehdos liikuntatuntien lisäämisestä tuo lisäpontta lapsien liikkumiselle, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin sanoo. Työryhmän tehtävänä on muun muassa aineiston suunnittelu ja toimenpiteiden valmistelu hankkeen valtakunnalliseksi levittämiseksi peruskouluihin, koulutuksen ja ohjauksen organisointi hankkeessa mukana olevien koulujen rehtoreille ja opettajille, fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän luominen ja seurannan toteuttamisen käynnistäminen osana laajoja terveystarkastuksia peruskoulun 5. ja 8. luokalla, hankkeen pilotointi, ja hanketta tukevan tutkimustiedon tuottaminen. - Liikkuva koulu tarkoittaa sitä, että koko kouluyhteisö sitoutuu koulun liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen, opetusministeri Henna Virkkunen toteaa. Liikkuva koulu -hankkeen päätavoitteena on vakiinnuttaa suomalaisiin kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri ja lisätä liikuntaa koulussa. Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sitä fyysistä aktiivisuutta, joka sisältyy koulupäivään tai sen välittömään yhteyteen (ei ainoastaan liikuntaa oppiaineena). Hanke toteutetaan kokeiluhankkeena ajalla 1.6.2010–31.12.2012 ja se rahoitetaan Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen vuosien 2010–2012 valtion talousarviossa. Työryhmän puheenjohtajana toimii ylitarkastaja Hannu Tolonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Muita jäseniä ovat: ylitarkastaja Mari Miettinen sosiaali- ja terveysministeriöstä (varajäsen: ylitarkastaja Veli-Matti Risku, sosiaali- ja terveysministeriö), liikuntapäällikkö Matti Santtila puolustusministeriöstä (varajäsen: valmennuksen johtaja Jouni Ilomäki, puolustusministeriö), ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallituksesta (varajäsen: opetusneuvos Matti Pietilä, Opetushallitus), suunnittelija Johanna Tokola Suomen Vanhempainliitosta (varajäsen: järjestöpäällikkö Outi Hurme, Suomen Vanhempainliitto), liikuntapedagogiikan professori Lauri Laakso Jyväskylän yliopistosta (varajäsen: liikuntapedagogiikan yliassistentti Arja Sääkslahti, Jyväskylän yliopisto), puheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho Liikunnan ja Terveystiedon Opettajista (varajäsen: varapuheenjohtaja Lea Väyrynen, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry), erityissuunnittelija Arja Puska Mannerheimin Lastensuojeluliitosta (varajäsen: lapsi- ja perhetoiminnan päällikkö Anne Viinikka, Mannerheimin Lastensuojeluliitto), kehitysjohtaja Reijo Ruokonen Nuoresta Suomesta (varajäsen: kehitysjohtaja Jukka Karvinen, Nuori Suomi), pääsihteeri Hilkka Laitinen Opiskelijoiden Liikuntaliitosta (varajäsen: Akseli Hakala, Opiskelijoiden Liikuntaliitto), enhetschef Tobias Karlsson Finlands Svenska Idrott'ista (varajäsen: tf. verksamhetsledare Christel Lundström, Finlands Svenska Idrott), toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson Koululiikuntaliitosta (varajäsen: kehittämispäällikkö Terho Tomperi, Koululiikuntaliitto), erityisneuvonantaja Satu Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (ylitarkastaja Maria Biskop, opetus- ja kulttuuriministeriö.)
Kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija Kristina Carlsonille ja suomentaja Tarja Roinilalle Kirjallisuuden valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kirjallisuuden hyväksi. Kirjallisuuden valtionpalkintojen palkintoperustelut: Kirjailija Kristina Carlson Kirjailija Kristina Carlsonin ensimmäinen romaani Maan ääreen nosti runoilijana tuotantonsa aloittaneen tekijän kirjallisuuden valokeilaan: 1800-luvun lopun Siperiaan sijoittuva, sensitiivisesti kerrottu modernin ihmisen muotokuva sai Finlandia-palkinnon vuonna 1999. Herra Darwinin puutarhuri (2009) on jo Carlsonin toinen nykyaikaistumiskehitystä avaava romaani. Nyt henkien taistelua käydään 1870-luvulla Brittein saarilla Kentin maakunnan Downen kylässä. Uusi aika, keksinnöt ja ennen kaikkea paikkakunnan suurmiehen Charles Darwinin kehitysoppi ottavat mittaa kyläläisten kristilliseen etiikkaan nojaavasta, perinteisestä elämänymmärryksestä. Vaikka romaanin aatehistorialliset teemat ovat kiisteltyjä ja suuria, ne saavat Carlsonin kerronnassa uskomattoman intiimin ja ihmistä rakastavan ilmaisun. Tarinan keskus on murheiden saartama leskeksi jäänyt puutarhuri, joka yrittää elämässään eteenpäin kahden sairaan lapsensa kanssa. Mitä tämä Raamatun Jobiin vertautuva mies ajattelee murroksen maailmassa? Koko ympäröivä seutu tuntuu saavan äänen miettiessään, kuka muotoilee elollisen osan: Jumala, suuri luonto, vai ihminen itse? Harvoin on syytä sanoa, että jokin yksittäinen teos uudistaa romaanimuotoa. Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri tekee sen vastustamattomalla tavalla. Siinä yhdistyy hienosti tutkittu elämänkuva säteilevän runollisesti kehiteltyyn henkilökuvaukseen. Suomentaja Tarja Roinila Tarja Roinilan mestarillisina suomennoksina on ilmestynyt kaksi itävaltalaisen Thomas Bernhardin romaania: Hakkuu vuonna 2007 ja Haaskio vuonna 2009. Jälkimmäisessä kuunnellaan Bachin Goldberg-variaatioita. Niitä soittaa pianisti Glenn Gould yhä uudelleen. Kirjan minähahmo puolestaan käy puheen tasolla läpi omia etydejään ja skaalojaan, tilittää tauotta omaa elämäänsä, väliin kiihtyy taas tyyntyäkseen, ottaa suvantokohdasta vauhtia ja aloittaa uuden kierroksen spiraalin kehällä. Bernhardin monologiromaaneissa ei ole lainkaan kappalejakoa, vaan monipolviset lauseet putoilevat vääjäämättömänä tajunnanvirtana. Lukijan ei kuitenkaan tarvitse takellella, kun suomentaja Tarja Roinila vie. Herkkävireinen, rytmisesti täsmällinen suomennos on musiikkia silmille ja korville. Tehokeinona taitavasti käytetty toisto palauttaa lukijan kerta toisensa jälkeen sanomisen koskettavaan ytimeen. Bernhardin proosateksti lähenee runoutta - myös suomeksi. Suomentaja Tarja Roinila tunnetaankin ehkä parhaiten runojen kääntäjänä. Vuosien mittaan Roinila on kääntänyt runoja ja proosaa espanjasta, ranskasta ja saksasta. Kirjailijoista mainittakoon Bernardo Atxaga, Rafael Alberti, Federico García Lorca ja Samuel Beckett. Ranskalaista taidefilosofiaa Roinilan käännösten joukossa edustavat Roland Barthes ja Gaston Bachelard. Kääntäjänä Tarja Roinila on poikkeuksellisen monipuolinen. Nähtäväksi jää, ilmestyykö hänen työpöydältään seuraavaksi Lorcan runoja vai lisää itävaltalaista proosaa. Toivottavasti molempia.
Runsasta palautetta kuvataiteen kansainvälistymisen kehittämiseksi Tarkoituksena on saada arvioita, näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia kuvataiteen viennin ja muun kansainvälistymisen tehostamiseksi. Opetusministeriö tarjosi kaikille asiasta kiinnostuneille mahdollisuuden tehdä ehdotuksia huhtikuun loppuun mennessä. Ministeriö kiittää samastaan runsaasta palautteesta, jota on tullut sekä kotimaasta että ulkomailta, niin yksittäisiltä henkilöiltä kuin järjestöiltäkin ja jota on mahdollisesti vielä päivän viimeisinä tunteina tulossa. Ministeriö perehtyy nyt kaikkiin saamiinsa ehdotuksiin huolellisesti. Tavoitteena on löytää mahdollisimman pian keskeisten toimijoiden kanssa yhteinen näkemys siitä, miten Suomen kuvataiteen vientiä ja kansainvälistymistä voidaan edelleen kehittää ja hoitaa tehokkaasti ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Ministeriö pyrkii myös omalta osaltaan siihen, että taiteilijoiden ja toimialan kansainvälistyminen voi jatkua häiriöttä.
Opetusministeriöltä 600 000 euroa monikulttuurisuuteen ja rasismin vastustamiseen Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 ulkomailta Suomeen muutti 26 700 ihmistä. Monet maahanmuuttajaryhmät ovat perustaneet yhdistyksiä, jotka järjestävät monipuolista kulttuuritoimintaa. Siten myös tarve avustaa yhdistysten toimintaa on kasvanut. Taiteellisen toiminnan lisäksi avustuksia myönnettiin mm. lasten ja nuorten kerhotoimintaan, teatteritoimintaan, radio-ohjelmien tekemiseen sekä eri kulttuurien esittelemiseen suomalaisille. Suurimpia avustusten saajia olivat Suomessa asuvien venäjänkielisten yhdistykset ja monikulttuurista naisten toimintaa järjestävä Kassandra ry. Saamenkieliseen kulttuuritoimintaan ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitetaan opetusministeriöstä vuosittain erillinen määräraha, jonka jakamisesta päättää saamelaiskäräjät. Vähemmistöryhmien lisäksi määrärahasta myönnettiin tukea suomalaisten kansalaisjärjestöjen rasismin vastaiselle ja suvaitsevaisuutta edistävälle toiminnalle.
Lasten oikeuksista tullaan tiedottamaan paremmin Nyt viestintävajeen täyttämiseksi on tehty ohjeistus, joka perustuu 2009 järjestetyn lasten oikeuksien juhlavuoden tiedotuskokemuksiin. Lapsen oikeuksien kansallinen viestintästrategia luovutettiin kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille. - Oikeuksista on vähän käyttöä ihmisille, jos he eivät tiedä niistä. Meidän tulee paremmin kertoa lapsille heidän oikeudestaan ilmaista mielipiteitään. Aikuisten vastuulla on myös kuulla lasten viestiä, sanoo kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. Tilannetta korjaamaan ja viestinnän käytäntöjen selvittämiseksi järjestettiin viime vuonna lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden viestintä- ja vaikuttamiskampanja "Lapsilla on omat oikeudet". Kampanjan toteutti hallituksen lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma yhdessä, ministeriöiden, lapsiasiavaltuutetun, järjestöjen, kirkon, ja Kuntaliiton kanssa. Juhlavuoden hyvien kokemusten pohjalta on laadittu ohjeistus valtion viestinnälle. Suositukset tähtäävät siihen, että valtiovalta jatkossa toimii viestinnän ensisijaisena vastuunkantajana ja viestinnän toteutuksella on valtionhallinnossa selvä ja yli hallituskausien säilyvä toimintamalli. - Lasten oikeuksien sopimuksen viestinnän koordinoijaksi ehdotetaan valtion taholta opetusministeriötä , sanoo lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede. Opetusministeriöllä on tähän hyvät valmiudet . Ministeriöllä on hyvät yhteydet moneen kansalaisjärjestöön ja se pystyy vaikuttamaan lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuuden lisäämiseen niin lasten ja nuorten kuin aikuisten koulutuksen kautta. Lapsen oikeuksien viestinnän kohentamiseksi strategiassa suositellaan mm.: •eri tahojen yhteisen mediaviestinnän tehostamista, Lisätietoja: Lapsen oikeuksien viestintästrategia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden viestinnän ansiosta sopimus tunnetaan nyt paremmin kuin reilu vuosi sitten: lokakuussa 2008 sopimuksesta oli kuullut 54 prosenttia suomalaisista ja tammikuussa 2010 luku oli jo 72 prosenttia. Tulokset perustuvat politiikkaohjelman vuosina 2008 ja 2009 Taloustutkimuksella teettämiin kyselyihin. Tutkimukset ovat nähtävissä osoitteessa www.lapsenoikeudet.fi
Nuorisojärjestöille tukea liki 13 miljoonaa – Tämän vuoden valtion talousarviossa avustukset nuorisotoimintaan ovat nousseet runsaalla 5 miljoonalla eurolla 61,3 miljoonaan euroon. Yleisavustus valtakunnalliselle nuorisojärjestöille ja nuorisotyön palvelujärjestöille on tänä vuonna kasvanut miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna, kertoo ministeri Wallin. – Prosentuaalisesti eniten lisää saivat uskonnolliset nuorisojärjestöt, noin 15 prosenttia ja euromääräisesti eniten nuorison kulttuurijärjestöt 231 000 euroa eli noin 10 prosenttia aiempaa enemmän, Wallin jatkaa. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen toimintaan tarkoitettua yleisavustusta voivat hakea nuorisolain piiriin hyväksytyt järjestöt. Kulttuuri- ja urheiluministeri teki päätöksensä valtioneuvoston nimeämän arviointi- ja avustustoimikunnan yksimielisen esityksen pohjalta. Nuorisojärjestöjen valtionavustukset myönnetään tulosperusteisesti järjestön suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Toiminnan laatua arvioidaan suhteessa kunkin järjestön asettamiin tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen. Taloudellisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota järjestön oman toiminnan tuottoihin, hallinnon kustannusten osuuteen kokonaiskustannuksista sekä toiminnan tuottavuuteen. Avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudellinen tila, muut julkiset avustukset ja varsinaiseen toimintaan käytettävissä olevat varat. Ajankohtaista yhteiskunnallista merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon järjestön aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa sekä nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa. Lähde: www.minedu.fi
|