Aurinkovärjäyksellä on kätevää värjätä pieniä määriä lankoja, kangasta ja huovutusvillaa esimerkiksi kuvakudoksiin tai tilkkutöihin. Luonnonvärjäyksessä proteiinikuidut kuten villa, alpakka ja silkki värjäytyvät helpoiten, selluloosakuidut vaativat enemmän esikäsittelyä hyvän värjäystuloksen saavuttamiseksi.
Villaa ja silkkiä samasta purkista - värjätty kanadanpiiskun kukilla
Aurinkovärjäyksen perusidea on, että kasvit ja värjättävä materiaali ladotaan kerroksittain värjäysastiaan, päälle kaadetaan vesi, johon on liuotettu puretusaine (aluna). Astia asetetaan mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan ja odotellaan värin irtoamista. Purkkia on hyvä kannattaa ravistella päivittäin, jotta värjäystulos olisi tasainen. Mikäli aurinkoista säätä riittää ja lämpöä riittää, värjäytyminen tapahtuu parhaimmillaan jo viikossa. Jos omistat lämpökompostorin, sen lämpöä voi myös hyödyntää värjäyksessä, värjyäsastia 3-4 vuorokaudeksi kompostoriin ja sen jälkeen aurinkoon vähintään viikoksi. Monet kasvit säilyttävät tässä haudutusprosesissa rakenteensa hyvin, materiaali on yleensä melko helposti puhdistettavissa eikä monen ihmetykseksi suurempia hajuhaittojakaan juuri ilmene. Värjäystä voi tarpeen vaatiessa jatkaa jopa 4 viikkoa.
Tarhakäenkaali noin viikon värjäyksen jälkeen Suomen luonnosta löytyy lukematon määrä helposti kerättäviä kasveja, jotka tuottavat väriä. Monet liian helposti leviävät pihakasvit kuten kanadanpiisku ja lupiini tuottavat voimakkaita värisävyjä. On syytä huomioida, että melko monet värjäykseen hyvin soveltuvat kasvit ovat myrkyllisiä, joten suojakäsineiden käyttö on tärkeää. Kasveja kerättäessä täytyy myös tietää jokamiehen oikeudet. Värikasveista löytyy tietoa sivustolta http://www.suomenniittysiemen.fi/niittyharrastus/varikasvit.kasviluettelo.htm 
Kanadanpiisku aloittamassa kukintaa
Luonnonvärjäys on aina yllätyksellistä, kasvista värisävyyn vaikuttavat ilmasto, kasvupaikka, keruuajankohta. Täsmälleen samaa värisävyä on lähes mahdotonta saada toista kertaa. Siinä luonnonvärjäyksen viehätys taitaa ollakin! 
Aurinkovärjättyjä villalankoja
kuvan langat vasemmalta oikealle on värjätty seuraavilla kasveilla: saksankurjenmiekan lehti, kanadanpiiskun kukat ,mesiangervo lehti+ varsi, koivunlehti+raparperinlehti,punasipulinkuori, mataranjuuri, tarhakäenkaal, lupiinin lehdet ja kanadanpiiskun kukat. Luonnonvärjäys on aina yllätyksellistä, kasvista värisävyyn vaikuttavat ilmasto, kasvupaikka, keruuajankohta. Täsmälleen samaa värisävyä on lähes mahdotonta saada toista kertaa. Siinä luonnonvärjäyksen viehätys taitaa ollakin! Tarvikkeet ja värjäysohje kannellinen astia
vesi
vaaka
värikasvi
värjättävä materiaai
aluna (alumiinikaliumsulfaatti esim. apteekista)
Lado sopivan kokoiseksi silputtu värikasvi tai muu kasvinosa ja värjättävät materiaalit purkkiin kerroksittain. Punnitse purkkiin saman verran värjättävää materiaalia ja kasviainesta. Vettä tarvitaan sen verran, että materiaali peittyy. Liota puretusaine lämpimään veteen ja kaada neste värjäysastiaa. Laita muovi kannen ja purkin väliin. Laita astia aurinkoon ja ravistele päivittäin. Kun väri alkaa näyttää sopivalta, pese värjättävä materiaali miedolla pesuaineella ja huuhtele hyvin. Villan viimeiseen huuhteluveteen voi lisätä hieman etikkaa.
lisää luonnonväreistä http://www.varjarikilta.fi/ http://www.tetridesign.com/ Teksti ja kuvat: Leena Ruoppa |
