CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Voimauttava valokuva -sarja "Minä itse"

Voimauttava valokuvaaminen 'Minä itse' ohjaustoiminnan artenomi -opintojen aikana 2003 - 2010

Vuonna 2003 aloitin taipaleeni ohjaustoiminnan artenomina. Silloin kuulin ensimmäisen kerran käsitteestä 'voimauttava valokuvaaminen'. Voimauttava valokuvaaminen on sosiaalikasvattaja Minna Savolaisen kehittämä terapeuttisesti suuntautunut sosiaalipedagoginen menetelmä. Voimauttavan valokuvan tarkoitus on, että valokuvaa voidaan käyttää yksilön, erilaisten ryhmien, kuten perheen ja työyhteisön, voimautumisprosessin aikaansaajana.

Voimauttavaa valokuvaa ei saa käyttää toiseen, ennen kuin on itse käynyt oman prosessin voimauttavan valokuvaamisen kanssa läpi. Tie voimauttavan valokuvaamisen maailmaan oli mielenkiintoinen. Aluksi kuvaaminen oli vain hauskaa, mutta mitä enemmän voimauttavaa kuvaamista alkoi harrastaa, sitä enemmän kuviin sai tunteita, tuntemuksia ja sisimpäänsä purettua. Valokuvattavana olemisesta tuli kuin eheytymisprosessi. Voimauttavan valokuvaamisen ajatuksena onkin, että kuvaaja ei näe kuvattavaa kuin kauniina ja kuvattava saa asettua erilaisiin rooleihin eri paikkoihin.

Kaikki lähti vuonna 2003 - 2004 'Välähdyksiä'-kuvasta, jossa olen lähdössä lentoon, mutta suuri pelottava olio takanani meinaa painaa minua maahan.

Sarja jatkuu kuvalla 'Freedom', jossa kurkottelen pimeässä kohti valoa, mutten ylety 'vapauteen'.


Seuraavat kuvat ovat vasta vuodelta 2008 Duffyn kappaleen mukaan alhaalla
”I will never be your stepping stone” ja ylhäällä 'Seeping beauty'.


'Miksi?'

Viimeinen kuva vuodelta 2009 'Keijumetsä'

Olen tehnyt tätä 'projektia' hyvän ystäväni kanssa nyt kohta kolme vuotta, joka vuodenajasta pyrimme ottamaan minä hänestä ja hän minusta kuvia. Kumpikin saa suunnitella kuvansa ensin itse ja sitten kuvaaja pyrkii toteuttamaan tunnelman mitä toinen tahtoo. Tämä on ihanaa ja on mahtavaa, kun voi katsoa omaa kasvuaan ja muuttumistaan. Jokaisesta kuvasta tulee mieleen jokin tunnetila tai elämänhetki, jonka halusi kuvassa näkyvän. Suosittelen.

Teksti: Katariina Kinkki, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013