“I have the gift of
neither the spoken
nor the writtten
word, especially if
I have to say
something about 
myself or my
work. Whoever
wants to know
something about
me -as an artist,
the only notable
thing- ought to
look carefully at
my pictures and
try and see in
them what I am
and what I want to
do."

- Gustava Klimt -

 Historiaa Klimtistä

Gustav Klimt syntyi 14. heinäkuuta 1862. Klimt aloitti vuonna 1876 taideopiskelut Itävallan taide- ja teollisuusmuseon taideteollisuuskoulussa Wienin maalaisluokassa. Opinnot Klimt päätti vuonna 1883. Vuonna 1891 Klimt liittyi Wienin kuvataiteilijoiden osuuskuntaan, josta hän kuitenkin erosi vuonna 1897. Vuonna 1897 Klimt kuitenkin perustaa ystäviensä kanssa Wienin sesessionin, eli hän edisti taideoloja ja modernismin läpimurtoa Wienissä. 1905 Klimt kuitenkin eroaa sesenssionista erimielisyyksien vuoksi. 1906 perustetaan Itävallan taiteilijaliitto, johon Klimt valittiin presidentiksi vuonna 1912. 6.2.1918 Klimt kuoli.

Klimitin taide

Klimtin taiteessa yhdistyy modernismi, symbolismi ja jugendtaide. Eniten Klimt oli kuitenkin modernismin edustaja. Modernismille tyypillistä on unohtaa vanhat kaavat. Esimerkiksi jugend, on tyylisuunta, joka alkoi 1800-luvun lopulla ja jatkui 1900- luvun alkupuolelle. Japanilaisesta taiteesta poimittiin tyylin herkkyys ja yksinkertainen pinnan jako. Gotiikasta saatiin myös vaikutteita. Tyypillisiä aiheita olivat kasvi- ja eläinaiheet. Eläinaiheissa oli usein myös huumoria. Kasviaiheista mm. lumme, ulpukka ja ruusu sopivat jugendin ornamentiikkaan. Myös ihmis-, maisema-, satuolento- sekä esineaiheita käytettiin. Samoin fantasiakuvioita ja ornamentteja. Jugend on naturalistinen tyyli. Siinä näkyy taiteilijoiden oma panos ja tyylinä se on myös ajaton. Värit ovat pehmeitä, lempeitä, kuultavia ja ilmavia. Klimtiä voitaisiin kuitenkin myös pitää avantgardistisena koska Klimitissä jollain tavalla "yhtyy taiteellinen, sosiaalinen ja poliittinen kapina."  Usein Gustav Klimt muistetaan vain hänen maalauksistaan, vaikkei kuitenkaan hänen piirrustuksiakaan saisi unohtaa. Klimtin eroottisilla piirrustuksilla on tärkeä osa hänen tuotannossaan. Eroottisten kuvien takia Klimt oli ennen vihattu taiteilija ja nyt kuitenkin rakastettu taiteilija.

Maalausten aiheet

Klimt piti aiheista kutenelämä ja kuolema, ekstaasi ja kauhu. Hän saikin elinaikanaan hirveästi väkivaltaista kritiikkiä töistään, niitä pidettiin epäsopivina. 

Taiteilijan samaistuminen naisiin

Gustav Klimt samaistui naisiin, koska ei kokenut itseään kiinnostavana persoonana. Häntä kiinnosti oma naisellinen miehekkyytensä ainoastaan hänessä itsessään. Klimt eli maailmansa hiukan kierosti, naisten kautta. Hän loi naisen itsessään jo taideteokseksi. Klimtin naiskuvat olivat totta ja haavetta, kuviteltuja taruja. Klimt kuvasi erilaisia naisia, mutta kuitenkin kuvaamatta naisen persoonallisuutta ja yksilöllisyyttä. Naiset Klimtin tauluissa ovatkin uneksivia, hermostuneita, elämänhaluisia, lempeitä ja ylpeitä. Naisen iho on kuvattu kuulaksi ja melkein fosforiseksi.  Naismaalaukset ovatkin miltei pelottavan elävän oloisia, vaikka eivat ne kuitenkaan aina ole edes yhtään "realistisen näköisiä". Ne katsovat taulusta katsojaan rauhallisesti, läpitunkevan tuijottavasti, lempeästi mutta kuitenkin mukavan satumaisesti.

Klimtin tuotannosta

Klimtin tuotanto voidaan jakaa neljään ryhmään; naisten muotokuvat, vertauskuvaukselliset teokset, "ihmiskuntakuvat" ja maisemat. Poikkeuksina on harvat miesten muotokuvat ja historialliset aiheet. Klimtin teokset viittaavat muutostilassa liikkuviin sukupuolten rooleihin yhteiskunnassa ja sukupuolten välisiin suhteisiin. Klimitin töissä ominaista hyvin ominaista on esimerkiksi naisten vartalot ja vaatteet usein peittyvät symbolistiseen ornamentiikkaan. Runsaan ornamentiikan ja koristeellisuuden käytön vuoksi teoksiin usein tulee tapettimaisia pintoja.  Ominaista on myös se, että töissä ei yleensä ole ns. perspektiivia tai jättää vain viittauksen paikkaan ja tilaan.Kultaa Klimit käytti myös usein töissään. Esimerkiksi teoksessa suudelma ornamentiikka ja kullankäyttö yhdistävät miehen ja naisen yhdeksi, sukupuolten identiteetit kyseenalaistuvat. Ornamenttien muodoissa olevat erot erottavat sukupuolet toisistaan.

Toivo 1

Yksi Gustav Klimtin työ josta itse pidän suuresti on Hope1 (toivo1). Maalattu 1903, öljy kankaalle, 187 x67cm. Ottawa, National Gallery of Canada. Toivo1 on kapea ja pitkä maalaus. Teoksen raskaana oleva nainen erottuu selkeästi taustasta valkoisella vartalollaan, ja näyttää jopa jollain tavalla neitseelliseltä maalauksessa. Teoksen yläosassa on myös vaaleampia osia; naisten kasvot ja luurankojen päät. Tausta on hyvin tumma ja synkkä. Teoksessa on Klimtille tyypillisiä tapettimaisia ornamentiikka osia - pääväreinään sininen ja kulta. 

Klimt halusi tehdä taulusta esittämisen arvoisen. Koska siinä oli raskaana oleva nainen, se aiheutti kohua eikä sitä aluksi edes suostuttu laittamaan esille julkisesti. Teos rikkoi tabuja ja vavisutti moraalikäsitteitä.  Sen lisäksi että Hope1 maalauksessa on raskaana oleva "viattoman" näköinen alaston nainen, on hänessä kuitenkin jotain syntistä; hänen oranssit vapaana liehuvat hiukset ja oranssit häpykarvoitukset. Taulun yläreunassa olevien irvistelevien kasvojen, luurangon pään ja jonkinlaisen eläimellisen hahmon on sanottu symboloivan "pahoja voimia", mutta sitä ei tarkasti tiedetä. Kuva tuo kuitenkin rauhallisen mielen, koska naisella on rauhallinen ilme ja hänen ihonsa kuultaa lempeästi.

Teksti: Katariina Kinkki, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija