Valkoinen huone ja snoezelen-teoria |
Snoezelen-menetelmä on syntynyt 1970-luvulla Hollannissa. Snoezelenin perimmäinen tarkoitus on herättää tunto-, kuulo-, näkö-, haju- sekä makuaisti rauhoittavassa ympäristössä. Termi snoezelen on peräisin hollanninkielen sanoista snuffeln eli nuuhkia ja doezelen eli torkkua. Nuuhkimisella tarkoitetaan toiminnallista puolta ja torkkumisella sen havainnoivaa puolta. Snoezelen-huoneessa tuotetaan aistiärsykkeitä kokijalleen erilaisten valojen, musiikin, tuntoaistia aktivoivan materiaalin ja hajupurkkien avulla. Snoezeleniä toteutetaan monin eri huonevariaatioin. Voidaan rakentaa huone, jossa tarjotaan ärsykkeitä kaikille aisteille, huone voi olla jaettuna eri osioihin, joissa keskitytään yhteen tai kahteen aistiin kerrallaan tai jokaiselle aistille voidaan rakentaa oma erillinen huone. Kenelle se on suunnattuAlun perin Snoezelen-menetelmä luotiin kehitysvammaisten henkilöiden viriketoiminnaksi, jossa aisteja herättävillä menetelmillä heidät saataisiin aktivoitumaan ympäristön ärsykkeistä. Kehitysvammaiset ovat edelleen yksi suurimmista valkoisen huoneen käyttäjäryhmistä. Snoezelen-menetelmää toteutetaan tällä hetkellä myös esimerkiksi dementiaa sairastavien vanhusten, mielenterveysasiakkaiden, kroonisesta kivusta kärsivien, käytöshäiriöisten sekä aivovammapotilaiden hoidossa. Snoezelen kasvattaa myös jatkuvasti suosiota valtaväestön keskuudessa tehokkaana stressin poistajana. Huoneen käyttämiselle ei ole rajoitteita. Jokainen asiakas kokee valkoisen huoneen henkilökohtaisena matkana itseensä ja ympäröivään maailmaan. Valkoinen huoneValkoinen huone on nimensä mukaan täysin valkoinen. Sen lattia on pehmeä ja miellyttävä. Huoneessa on kuplaputkea, erilaisia projektoreita, peilipalloja spotteineen, valokuituryijy, saippuakuplakone, puisia mobiililintuja sekä säkkituoleja. Huone on tarkoitettu lähinnä näön stimulointiin. Huoneen tarkoitus on rentouttaa käyttäjänsä unen omaiseen tilaan, jossa nautitaan visuaalisesta elämyksestä, joko yhdessä avustajan kanssa, ryhmässä tai yksin. Kokemuksia valkoisesta huoneestaHaastattelimme henkilöä joka on ollut mukana valkoisen huoneen käyttötilanteissa. Tällöin asiakkaina oli eri ikäisiä nuoria ja vanhempia vaikeasti ja keskivaikeasti vammaisia henkilöitä päivätoimintakeskuksessa. Huoneeseen mentiin säännöllisesti ja suurin osa ryhmästä odotti sitä. Ennen huoneeseen menoa virittäydyttiin tunnelmaan muistelemalla edellistä kertaa huoneessa ja rauhoittamalla ilmapiiri. Huoneeseen siirtyminenHuoneeseen mennessä ensimmäisenä vastaan tuli eteerinen tuoksu, kuten laventeli. Ovensuussa roikkui nauhoja joiden läpi liu'uttiin ja jotka kutittivat ihoa. Ne toimivat fyysisenä merkkinä vaikeimmin vammaisille siitä että siirrymme valkoiseen huoneeseen rentoutumaan. Huoneessa oli aluksi kirkkaammat, mutta rauhalliset valot jotka vähitellen himmenivät tunnelmallisiksi, kun silmät tottuivat hämärään. Laavalamput ja kuplaputket loivat tunnelmallista valoa. Taustalla soi rauhallinen tasatempoinen musiikki. Autoimme asiakkaat istumaan tai makoilemaan säkkituoleihin tai pehmeälle lattialle missä heidän oli mukava olla. Aktiivisesti rentonaKun kaikki olivat tehneet olonsa mukavaksi ja tottuneet rauhalliseen tunnelmaan saatoimme katsella diaprojektorilla seinälle heijastettuja kuvia, soittaa hiljaisia soittimia tai vain seurata peilipallosta heijastuvien pisteiden liikettä seinien viertä pitkin. Jopa levottomimmat asiakkaat rauhoittuivat kun vietimme aikaa yhdessä rauhallisessa tilassa vain tunnustellen kuulo-, näkö- ja tuntoaistillamme. Saatoimme jutella hiljaa ja ohjaajat ohjailivat tunnelmaa musiikin, valon ja kosketuksen avulla. Hyvää oloa valkoisesta huoneestaVietimme huoneessa lyhyehköjä, noin puolen tunnin sessioita. Tunnelmaa alettiin lopussa herätellä kirkastamalla valoja ja säätämällä musiikkia. Availimme silmiä ja venyttelimme, juttelimme miltä olo oli tuntunut ja ohjaajat auttoivat asiakkaita siirtymään ulos. Tunnelma saattoi olla rauhallinen pitkänkin aikaa session jälkeen jatkaessamme päivän askareita. Moniaistilliset kokemukset tuntuivat ilahduttavan ja tuovan hyvää oloa asiakkaille. Kenelle se on suunnattuAlun perin Snoezelen- menetelmä luotiin kehitysvammaisten henkilöiden viriketoiminnaksi, jossa aisteja herättävillä menetelmillä heidät saataisiin aktivoitumaan ympäristön ärsykkeistä. Kehitysvammaiset ovat edelleen yksi suurimmista valkoisen huoneen käyttäjäryhmistä. Snoezelen-menetelmän toteutetaan tällä hetkellä myös esimerkiksi dementiaa sairastavien vanhusten, mielenterveysasiakkaiden, kroonisesta kivusta kärsivien, käytöshäiriöisten sekä aivovammapotilaiden hoidossa. Snoezelen kasvattaa myös jatkuvasti suosiota valtaväestön keskuudessa tehokkaana stressin poistajana. Huoneen käyttämiselle ei ole rajoitteita. Jokainen asiakas kokee valkoisen huoneen henkilökohtaisena matkana itseensä ja ympäröivään maailmaan. Valkoinen huoneValkoinen huone on nimensä mukaan täysin valkoinen. Sen lattia on pehmeä ja miellyttävä. Huoneessa on kuplaputkea, erilaisia projektoreita, peilipalloja spotteineen, valokuituryijy, saippuakuplakone, puisia mobiililintuja sekä säkkituoleja. Huone on tarkoitettu lähinnä näön stimulointiin. Huoneen tarkoitus on rentouttaa käyttäjänsä unen omaiseen tilaan, jossa nautitaan visuaalisesta elämyksestä, joko yhdessä avustajan kanssa, ryhmässä tai yksin. Kokemuksia valkoisesta huoneestaHaastattelimme henkilöä joka on ollut mukana valkoisen huoneen käyttötilanteissa. Tällöin asiakkaina oli eri ikäisiä nuoria ja vanhempia vaikeasti ja keskivaikeasti vammaisia henkilöitä päivätoimintakeskuksessa. Huoneeseen mentiin säännöllisesti ja suurin osa ryhmästä odotti sitä. Ennen huoneeseen menoa virittäydyttiin tunnelmaan muistelemalla edellistä kertaa huoneessa ja rauhoittamalla ilmapiiri. Huoneeseen siirtyminenHuoneeseen mennessä ensimmäisenä vastaan tuli eteerinen tuoksu, kuten laventeli. Ovensuussa roikkui nauhoja joiden läpi liu'uttiin ja jotka kutittivat ihoa. Ne toimivat fyysisenä merkkinä vaikeimmin vammaisille siitä että siirrymme valkoiseen huoneeseen rentoutumaan. Huoneessa oli aluksi kirkkaammat, mutta rauhalliset valot jotka vähitellen himmenivät tunnelmallisiksi, kun silmät tottuivat hämärään. Laavalamput ja kuplaputket loivat tunnelmallista valoa. Taustalla soi rauhallinen tasatempoinen musiikki. Autoimme asiakkaat istumaan tai makoilemaan säkkituoleihin tai pehmeälle lattialle missä heidän oli mukava olla. Aktiivisesti rentonaKun kaikki olivat tehneet olonsa mukavaksi ja tottuneet rauhalliseen tunnelmaan saatoimme katsella diaprojektorilla seinälle heijastettuja kuvia, soittaa hiljaisia soittimia tai vain seurata peilipallosta heijastuvien pisteiden liikettä seinien viertä pitkin. Jopa levottomimmat asiakkaat rauhoittuivat kun vietimme aikaa yhdessä rauhallisessa tilassa vain tunnustellen kuulo-, näkö- ja tuntoaistillamme. Saatoimme jutella hiljaa ja ohjaajat ohjailivat tunnelmaa musiikin, valon ja kosketuksen avulla. Hyvää oloa valkoisesta huoneestaVietimme huoneessa lyhyehköjä, noin puolen tunnin sessioita. Tunnelmaa alettiin lopussa herätellä kirkastamalla valoja ja säätämällä musiikkia. Availimme silmiä ja venyttelimme, juttelimme miltä olo oli tuntunut ja ohjaajat auttoivat asiakkaita siirtymään ulos. Tunnelma saattoi olla rauhallinen pitkänkin aikaa session jälkeen jatkaessamme päivän askareita. Moniaistilliset kokemukset tuntuivat ilahduttavan ja tuovan hyvää oloa asiakkaille. Kirjoittanut: Annika Korpinen, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija, Minna Jaakola, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija Lähteet: Koskinen Maiju ja Nyback Heli, SNOEZELEN -VALKOINEN HUONESnoezelen- menetelmän mukaisen aistihuoneen suunnittelu ja toteutus toiminnallisena opinnäytetyönä.2006 ja osoite:https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6385/TMP.objres.369.pdf?sequence=1 Aistien talossa kohennetaan oloa, Kälviällä rentoudutaan ja virkistytään kaikkien aistien avullaJulkaistu: 28.12.2001lehdessä osastolla Oma elämä, Helsingin Sanoma, Olli pohjanpaloja osoite: http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Aistien+talossa++kohennetaan+oloa/HS20011228SI1TL01l59 |