Villa itsessään on koukuttava materiaali. Mahdollisuudet työstää sitä ovat lähes rajattomat. Voi huovuttaa märkänä ja neulalla, kehrätä rukilla ja värttinällä, neuloja ja virkata sekä paljon muuta. Värien kirjo lisää mahdollisuuksia entisestään. Villan kanssa voi kyllä viettää monta monituista hetkeä ilman tylsistymistä.

Villan luonteeseen kuuluu myös monipuoliset mahdollisuudet yhdistää sitä muiden materiaalien kanssa. Kankaita, lankoja ja kuituja voi helposti hyödyntää villanyhteyteen. Erityisesti huovutettuun pintaan saa paljon elävyyttä ja ilmeikkyyttä yhdistämällä siihen muita materiaaleja.

Huovutusta voi hyödyntää helposti myös yhteisölliseen tekemiseen. Ryhmässä voidaan kokeilla lisätä huopaan mitä erilaisimpia materiaaleja. Kokeiluhuovutuksia voidaan tehdä pienissä ryhmissä tai yksin. Jokaiselle voi antaa mahdollisuuden kokeilla erilaisia pintoja omien mieltymystensä mukaan.

	Villalankaa voidaan yhdistää huopapintaan monessa erivaiheessa. Huovutuksen yhteydessä kuivan villan päälle voidaan piirtää kuvioita villalangalla. Mitä löyhäkierteisemmällä langalla kuvio tehdään, sitä paremmin lanka kiinnittyy huovan pintaan. Valmiiseen huopatilkkuun voidaan kirjoa villalangalla kuvioita. Tällöin kuviot pysyvät selkeämmin muodossaan.
Myös ompelulangan yhdistäminen on helppoa ja jälki on näyttävää. Valmiin huovan pintaan on helppo ommella koneella kuvioita. Tikkausjälkeä muuttamalla pääsee vaikuttamaan lopputulokseen.
Ompelulangan avulla on helppo lisätä huovan pintaan helmiä ja paljetteja. Pienet lasihelmet luovat pehmeän huovan pinnalle mielenkiintoista jännitettä ja kimmellystä. Tämä on koristetapa, joka innostaa monia pieniä ja vähän isompiakin prinsessoja.
	Perinteisessä japanilaisessa nuno-huovutuksessa yhdistetään villaan kangasta. Kankaan voi asetella villalevyjen väliin. Tällöin kannattaa valita kangasta, jossa on vähän harvempi kudos tai materiaali on luonnonkuitua, jolloin villalla on helpompi tarttua kankaan kuituihin tai toisiinsa kankaan kudosten välistä. Villakerrosten väliin on asetettu tarlatanin pala. Toisessa tilkussa on lisätty päällimmäisen villakerroksen alle kangassuikaleita. Kankaan lisääminen huopaan vaatii varovaisuutta ja huolellisuutta. Huovutuksen alkuvaiheessa on hyvä laittaa valoverho villojen päälle, jotta kangas ja villat pysyvät oikeassa järjestyksessä.

Erilaisten huopakokeilujen tekeminen on mielenkiintoista ja antoisaa, sillä yksittäiset palat valmistuvat nopeasti ja jokainen valmistilkku innostaa kokeilemaan seuraavaa tekniikkaa.

Tilkkuja voidaan tehdä lukemattomia määriä. Ryhmä voi suunnitella omien tarpeiden mukaan tarvitaanko yhteisiin tiloihin tyynynpäällisiä, seinävaatteita, vilttejä, tilanjakajia vai verhoja. Suunnitelmasta riippuen mietitään kuinka suuri kangas tarvitaan.

Huopatilkut leikataan samankokoisiksi paloiksi. Palat sommitellaan haluttuun järjestykseen. Huovat ommellaan puskusaumaan ompelukoneella leveällä siksak-ompeleella. Viimeistelyksi voi ommella vielä ulkoreunoihin siksak-ompeleen koristeeksi.