Paperisavi on yksenkertaisesti savea, johon on sekoitettu paperia. Paperin kuidut tekevät savimassasta kestävämpää ja plastisempaa, jolloin siitä voidaan muotoilla tavallista ohuempia ja kapeampia esineitä. Kun esine poltetaan, paperi palaa pois, ja esineestä tulee kokoonsa nähden kevyt. Nahkakuivia tai jopa kokonaan kuivuneita paperisavikappaleita voidaan myös liittää toisiinsa paperisavilietteellä. Paperisaviesineet poltetaan ja lasitetaan massaan käytetyn saven ohjeiden mukaisesti.

Massan valmistamiseen voi käyttää kuivuneita jämäsavipaloja, tai esimerkiksi valusavea. Paperi voi olla niin ikään kierrätyspaperia, sanomalehtiä, vessapaperia jne. tai voidaan käyttää valmista paperimassarouhetta.  Paperin osuus massasta voi olla 10-50 %, 30% on yleisesti sopiva määrä.

Paperisaven valmistus

Valmista paperista massa.
-Silppua paperi pieneksi ja liota vedessä yön yli. Itse hyödynsin kokeilussani hukkatulosteita ja paperisilppuria.
-Soseuta paperi veden kanssa tasaiseksi massaksi. Mitä tasaisempaa massa on, sitä paremmin se sekoittuu saveen, isot paperiklöntit jättävät pois palaessaan saviesineeseen reiän, tätä voi tietysti käyttää tehostekeinona. Vessapaperi liettyy helposti massaksi ilman soseuttamistakin.

Liota kuivuneista savista savimassa.
-Pilko kuivuneet saviköntit mahdollisimman pieniksi paloiksi.
-Peitä savipalat vedellä ja anna liettyä ainakin yön yli. Ylimääräistä vettä voi poistaa savimassan pinnalta sienellä tai varovasti kaatamalla.

Sekoita massat.
-Puristele paperimassasta ylimääräinen vesi pois ja sekoita se savimassaan.
-Mittayksiköinä käytetään tilavuutta, eli jos paperia tulee 30% massasta, laita sitä 3dl ja savea 7dl.
-Sekoita massa tasaiseksi. Käsin tuntee parhaiten onko paperi sekoittunut kunnolla, vai onko seassa möykkyjä.
-Kosteassa massassa paperi alkaa nopeasti käymään, lisäämällä massaan hiukan kloriittia, voidaan käymistä hieman hidastaa.

Valmis massa.
-Valmista massaa voi käyttää sellaisenaan, kosteana esim. kipismuotteihin.
-Tavanomaista käsinrakennusmassaa saat, kun kuivatat paperisavea kipisilevyn päällä. Levitä massa levylle ja vaivaa palloksi, kun kipsi on imenyt massasta suurimman kosteuden.
-Koska massa pilaantuu helposti ja alkaa haisemaan, voidaan se valmiina kuivattaa levyiksi ja varastoida kuivana. Otettaessa savi käyttöön, se liotetaan uudestaan.

Kokelin valmistaa kosteasta massasta kulhoja kipsimuotin avulla. Tekniikka oli sinänsä ihan toimiva, mutta paperisaven tarkka työstäminen sekä märkänä, että kuivana on hankalaa paperikuitujen vuoksi. Massa ei tahdo leikkautua siististi vaan repeää.

Paperisavesta voi tehdä hyvin ohuita muotoja, joita pystyy todella hyvin työstämään tavalliseen saveen verrattuna. Ohut kappale kestää nostelua ja taivuttelua yllättävän paljon. Ohut raakapoltettu esine on kuitenkin hyvin hauras ja sen käsittelyssä täytyy olla varovainen.
Paperisavi soveltui mielestäni hyvin patsaan rakentamiseen plastisuutensa vuoksi ja paperin palaessa pois isoistakin esineistä tulee keveitä.

Paperisavimassa alkaa tosiaan käydä, eli mädäntyä aika nopeasti, eikä sitä kannata sen vuoksi valmistaa suuria määriä kerralla. Kolmen viikon säilytyksen jälkeen oma massani haisi todella pahalle, kun otin sen pois tiiviisti suljetusta pussista. Massan rakenteeseen käyminen ei kuitenkaan mielestäni vaikuttanut juurikaan, massa vain muuttui sisältä mustaksi, väri tietysti hävisi poltettaessa.

Paperisaven valmistamiseen voi hyvin hyödyntää keerääntyneitä kuivia jämäsavia ja kierrätyspaperia ja tehdä erilaisia hauskoja kokeiluja.

Lisätietoa paperisavesta ja kuvia paperisaviveistoksista löydät esimerksiki Graham Hayn nettisivuilta: http://www.grahamhay.com.au/

Kuvat ja teksti: Heli Sorvari, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija