Jonglöörausta ja tulennielentää trapetsilla taiteillen. Ihmiset ovat äärimmäisen voimakkaita ja notkeita vääntäytyen mitä ihmeellisimmille mutkille. On hengitystä salpaavaa jännitystä, kun joku taituroi ilmassa renkaiden ja köysien varassa. Ja välillä väkisin edes vähän naurattaa, kun jokin punanenäinen henkselin paukuttaja kompastuu viidennen kerran omiin jalkoihinsa. Ja kohta areenalla laukkaavat hevoset ja seuraavaksi koirat vilistävät ympäriinsä tehden kouluttajan kanssa älykkyyttä vaativia temppuja. Televisiosta katsomani perinteinen sirkus on lähestulkoon tällaista. Mutta minkälaista on nykysirkus?

Lauantaina 13. maaliskuuta 2010 istun mukavasti Hämeenlinnan Vanaja-salin penkille odottamaan elämäni ensimmäistä nykysirkus esitystä elävänä silmieni edessä. Katosta roikkuu jumppapalloja, lattialla on kasa autonrenkaita, lautoja, trampetteja… Ja lavalla on kolme miestä. Esitys lähtee mietiskelevästi käyntiin ja pitää otteessaan loppuun asti äijämeiningillään. Miehillä riittää lihaksia ja lavakarismaa; kiipeillen tankoa, laudanpätkää tai autonrenkaita pitkin korkeuksiin. Trampoliinilla nähdyt hypyt ovat huikeita ja jumppapalloilla nähdään ihan eri kuviot kuin oman kotisohvan vieressä tehdyt. Musiikit ja valot kuljettavat esiintyjiä milloin vakavamielisinä miehinä tai yksinkertaisena sheriffinä ja hevosena. Ja kun elvis kahtena kappaleena saapuu lavalle, ovat miesten taidot viimeistään vakuutettu sekä esiintyjinä, että taitavina sirkustelijoina. Tämä on esitys, jonka äärellä ei tarvinnut, tai oikeastaan ei uskaltanut katsoa kelloa. Esitystä olisi voinut ihailla loputtomiin.

Circo Aereon ja Race Horse Companyn nykysirkusesitys Petit Mal tarjoaa ilkikurista huumoria, jolle nauraa aidosti, kun joku esimerkiksi törmää päätä pahkaa lattialle. Hiljaiset kohdat ovat vähäeleisyydessään ihania ja sitten räjähtää valtava show nähtäville, jonka jälkeen taas hiljennytään ja yleisö ehtii hengähtää. Rakenteiden vaihdot sujuvat luontevasti osana esitystä, ilman pönöttäviä teennäisesti hymyileviä juontajia, ja luovat jännitettä – mitähän seuraavaksi tapahtuu?

Tämän esityksen jälkeen oma sisäinen sirkustaiteilijani haluaisi päästä kehittymään. Olisihan sitä mukava opetella joitakin temppuja, vaan olisiko minusta siihen. Olisiko sinusta siihen? Varmasti olisi, ja jos et usko niin lue tämä linkki, niin huomaat, että sirkuksessa kaikki on mahdollista. Hei, siis me mennään sirkustelemaan!

Jos vielä haluaa päästä nauttimaan Petit Mal-esityksestä, niin se on nähtävissä ainakin Helsingin nykysirkusfestivaaleilla toukokuussa.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:  www.circoaereo.net, www.cirko.net