Moilanen, L.-K., Sulkunen, S. & Hagelstam, S. (toim.)  2006. Helsinki: SKS.

Aika ja identiteetti : katsauksia yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen keskiajalta 2000-luvulle

Kokoelmassa pohditaan identiteettiä yksilöllisenä ja kollektiivisena ilmiönä - kirjassa kohtaavat empiria ja teoria, menneisyys ja nykypäivä. Teoksen artikkeleissa tarkastellaan, miten yksilön ja tämän identiteettiä muovaavien yhteisöjen välinen suhde on muuttunut keskiajalta 2000-luvulle. Oman aikamme käsitteen hyödyntäminen analyyseissä nostaa esiin myös ihmisyyden ajattomia peruselementtejä. Toisenlaisen näkökulman identiteettiin tarjoavat sen kansalliset tulkinnat. 1700-luvulta lähtien kansallisuudella on haviteltu valta-asemia; nykyään se kelpaa jopa huonekalujen markkinointivälineeksi. Ymmärryksellä kansallisesta identiteetistä on edelleen tärkeä merkitys. Ylikansallisten verkostojen hallitsemassa maailmassa yhteisiksi koetut juuret tuovat turvaa ja merkityksellistävät kokemuksia.

Ambrosius, Tikkanen, H. & Kietäväinen, T. 2009. Helsinki: Kirjapaja

Henkinen johtajuus

Teos avaa henkisen johtajuuden ulottuvuuksia johtajan oman henkisen kehittymisen ja näkemyksellisyyden kannalta. Kehitymmekö vai taannummeko? Lääkkeet työelämää vaivaavan näivetystaudin nitistämiseksi ovat olemassa, mutta osaammeko ja maltammeko tarttua niihin pirstaleisessa arjessamme? Lyhyen tähtäimen suunnitelmien ja tulostavoitteiden puristuksessa unohtuu, että työelämä on ihmisten tekoa ja lepää yksilöiden näkemyksellisyyden ja keskinäisen vuorovaikutuksen varassa. Kirja tarjoaa uuden näkökulman henkisen johtajuuden olemukseen ja ihmisen kasvun mahdollisuuksiin 2000-luvulla. Menestys kasvaa oman itsensä tuntemisesta, aidosta itsetunnosta ja kirkastumisesta ihmisenä. Ambrosius on Suomen ortodoksisen kirkon Helsingin hiippakunnan piispa. Henrikki Tikkanen on markkinoinnin professori ja Markkinoinnin ja johtamisen laitoksen johtaja Helsingin kauppakorkeakoulussa. Timo Kietäväinen on Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Blanchot, M. 2004. Tunnustamaton yhteisö. Suomentaneet Kurki, J. & Minkkinen, P. Helsinki: Loki-Kirjat.

Tunnustamaton yhteisö

Tunnustamaton yhteisö on tutkimus yhteisön luonteesta ja mahdollisuudesta, se pohtii onko yksilöiden mahdollista muodostaa todella “yhteisöllinen” yhteisö. Blanchotin mielestä ihanteellisen yhteisön itse olemus, sitä määrittävät käsitteet, tekevät siihen kuulumisen “tunnustamisen” noiden määreiden rikkomiseksi. Blanchotin teksti käsittelee mm. Jean-Luc Nancyn filosofiaa ja Marguerite Durasia. rityisen koskettavasti Blanchot käsittelee toisen ihmisen, läheisen, kuolemaa ja sen vaikutuksia toisiin, jotka jäävät jatkamaan elämäänsä.

Ventola, M.-R. & Renlund, M. 2005. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. 

Draamaa ja teatteria yhteisöissä

Kirjan ensimmäisessä osassa kuvataan yhteisötaiteen historiaa ja taustaa. Toisen osan artikkelit ovat käytännön esimerkkejä draama- ja teatterityön sovellutuksista erilaisissa yhteisöissä sekä ohjaajien lähestymisestä työhönsä. Kolmannessa osassa tarkastellaan tunne-elämyksiä taiteessa. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti oppikirjaksi ammattikorkeakoulujen teatteri-ilmaisun ohjaaja-opiskelijoille sekä muun ammatillisen koulutuksen yhteisödraaman ja teatterin opintoihin. Lisäksi se soveltuu luettavaksi kaikille, jotka työskentelevät yhteisöteatterin moniammatillisella kentällä niin kasvatus-, terveydenhoito- ja sosiaalipedagogisen työn kuin alue- ja ympäristösuunnittelun parissa.

Jalava, U. & Matilainen, R. 2010. Helsinki: Tammi.

Dynaaminen johtaminen : kohti yhteisöllistä ja näkemyksellistä johtamista

Dynaaminen johtaminen tähtää eteenpäin katsovaan, vastuulliseen ja yhdensuuntaiseen toimintaan organisaation kaikissa osissa. Kirjassa integroidaan strateginen ja operatiivinen toiminta sekä näkemyksellinen ja yhteisöllinen johtaminen. Lisäksi esitellään useita uusia johtamisen malleja ja metodeja. Johtaminen on viime aikoina kehittynyt mekaaniseen ja rituaalimaiseen suuntaan. Kirjassa esitellään ajatus- ja toimenpidemalleja, joilla on mahdollista kehittää johtamista älykkäämmäksi, tehokkaammaksi, helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Kirjan opein on mahdollista tähdätä koko organisaation sitoutumiseen tuottamaan osaamisellaan strategista muutosta ja siten saada merkittävä kilpailuetu. Kirja on tarkoitettu johtajille ja esimiestyötä tekeville. Se on hyödyllinen myös kaikille niille, jotka ovat jäseninä työyhteisöissä. Lisäksi kirja soveltuu kehittäjille ja työelämän koulutuksen oppimateriaaliksi.

Jallinoja, R. 2006. Helsinki: Gaudeamus.

Perheen vastaisku: familistista käännettä jäljittämässä

Perheen vastaisku tarkastelee 2000-luvun taitteen familistista käännettä, joka tuli näkyviin mediassa mutta ilmeni myös eri toimijoiden aktivoituessa perheen puolesta. Tässä aallossa perhe pääsi ennennäkemättömän suuren huomion kohteeksi. Familismin nousua siivitti yleisempi usko yhteisöllisyyden parantavaan voimaan. Perheen vastaisku selvittää, miten perhettä puolustettiin julkisuudessa, ketkä tähän toimintaan osallistuivat, miten ideologinen familismi käännettiin perhepoliittisiksi kysymyksiksi ja minkälainen vaikutusvalta ideologialla oli. Teos avaa uuden näkökulman 2000-luvun perhekeskusteluun.

Lacy, S. 2009. Richmond: Crimson. 

The Facebook Story

Tässä kirjassa kerrotaan Mark Zuckerbergin hämmästyttävä tarina. Nuoresta opiskelijasta tuli Facebookin kehittämisen myötä miljardööri neljässä vuodessa. Eikä kyse ole ainoastaan nopeasta rikastumisesta, vaan tiedonvälityksen ja verkostoitumisen perustavanlaatuisesta muuttumisesta. Facebookin ohella kirjassa käsitellään myös muita alan ilmiöitä kuten My Space, YouTube ja Digg. Kaikki nämä ovat nykyajan keskeisiä elementtejä ja nuoremmalle polvelle itsestäänselvyyksiä. Tässä kirjassa kerrotaan kuinka kaikki tapahtui ja mitkä olivat kehittäjien tavoitteet ja pyrkimykset. Kuvituksena on mv-kuvia. Kirja on englanninkielinen.

Lähteenoksa, M. 2008. Helsinki: Like.

Viisas arki: opas yhteisöllisyyteen

Yhteisöllisyyden turva- ja toimintaverkkoa voi rakentaa missä vaan. Kokonaan elämäntapaansa ei tarvitse muuttaa, vaikka aikoisikin luopua yksinäisyydestään ja hakeutua muiden kanssa yhteyteen. Halukkaat voivat tehdä elämässään suuriakin remontteja ja keikauksia, mutta on monenlaisia tapoja auttaa itseään ja toisia viihtymään. Lähteenoksa ehdottaakin hauskoja keinoja virkistää kanssakäymistä naapureiden ja työtovereiden kanssa. Lähteenoksan teos on helppokäyttöinen ja neuvot sopivat kaikille, myös kerrostalossa kaupungissa asuvalle. Viisas arki on paitsi opas pieniin tekoihin, myös tositarina Annikinkadun puutalokorttelin selviytymisestä keskellä Tampereen kaupunkia. Purettavaksi määrätyn korttelin pelastivat aktiiviset asukkaat, jotka toimivat yhdessä. Nyt monen vuoden jälkeen alueen puutalot on suojeltu. Koteja kunnostetaan ja niissä viriää uusi elämä.

Matikainen, J. 2008. Helsinki: Palmenia Helsinki University Press. 

Verkko kasvattajana: mitä kasvattajan tulisi tietää ja ajatella verkosta?

Lapset ja nuoret viettävät yhä enemmän aikaa verkossa. He oppivat tietoja ja taitoja, solmivat sosiaalisia suhteita, ystävystyvät, kokevat pettymyksiä, rakentavat maailmankatsomustaan ja omaksuvat moraalisääntöjä. Verkkoa voidaan pitää yhtenä kasvattajana kodin, koulun, ystävien ja median rinnalla. Aikuiset ovat kuitenkin usein tietämättömiä siitä, mitä verkossa tehdään, mitä siellä tapahtuu ja millainen kasvuympäristö verkko on. Näkökulma on verkossa, sen ilmiöissä ja piirteissä. Erityisesti käsitellään kasvatuksen näkökulmasta yhteisöjä, identiteetin rakentumista sekä vuorovaikutuksen luonnetta verkossa. Teos tarkastelee verkon osana laajempaa yhteiskunnalliseen kehykseen, sillä sähköisten verkkojen kehitys on keskeinen osa globalisoituvaa ja teknologisoituvaa maailmaa. Verkko kasvattajana avaa myös laajempia näkökulmia siitä, mihin verkko liittyy ja mihin verkko opettaa ja kasvattaa. Teos on tarkoitettu kaikille kasvattajille, erityisesti kasvatuksen ammattilaisille ja kasvattajaksi opiskeleville. Se soveltuu oppikirjaksi ammattikorkeakouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Janne Matikainen (VTT) on yliopistotutkija

Rauramo, P. 2008. Helsinki: Edita.

Työhyvinvoinnin portaat: viisi vaikuttavaa askelta.

Kirja tarjoaa työhyvinvoinnin kestävään kehittämiseen soveltuvan käytännönläheisen toimintamallin, joka perustuu Abraham Maslowin tarvehierarkiateoriaan. Malli on kehitetty vertaamalla ja hyödyntämällä jo olemassa olevia työkykyä ylläpitävän toiminnan (TYKY) ja työhyvinvoinnin edistämisen (TYHY) malleja sekä yhdistämällä niiden sisältöjä tarvehierarkiateorian mukaisesti. Tarvehierarkian korkein porras on mahdollista saavuttaa, mikäli alempien portaiden tarpeet on riittävän hyvin tyydytetty. Jokaiselle työhyvinvoinnin portaalle on koottu hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä niin organisaation kuin yksilönkin näkökulmasta sekä arviointimenetelmiä. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2004. Kokonaan uudistetussa painoksessa on uutta tietoa mm. työhyvinvoinnin johtamisesta, työyhteisötaidoista, poissaolojen hallinnasta, työväkivallan ehkäisystä, luottamuksen rakentamisesta ja monikulttuurisuudesta. Päivi Rauramo on terveystieteiden maisteri ja työfysioterapeutti, jolla on pitkä kokemus työhyvinvoinnin kehittämisestä. Hän on alallaan tunnettu kouluttaja ja työskentelee asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa.

Filander, R. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2009. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Yhteisölllisyys liikkeessä

Yhteisöllisyyspuheesta ei ole ollut viime aikoina Suomessa puutetta. Yhteisöllisyyteen on tunnettu kaipuuta ja tarvetta ja yhteisöt on nähty vastauksiksi moniin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ongelmiin. Teoksessa paneudutaan liikkeessä olevaan yhteisöllisyyteen, jota tarkastellaan niin sosiaali-, kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta kuin myös kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Aikuiskasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden tutkijat avaavat artikkeleissaan yhteisöllisyyteen liittyvää teoreettista keskustelua, rakentavat suhdetta yhteisöllisyyspuheeseen, tämän päivän uusliberalistiseen politiikkaan Suomessa, suomalaisen historian taitekohtiin sekä siihen, miten aikuiskasvatukseksi nimetty jaettu kertomus on hakenut paikkaansa eri aikoina. Uudenlaisia yhteisöllisyyden tiloja analysoidaan myös empiiristen aineistojen kautta tarkastelemalla maahanmuuttajia, nettiyhteisöllisyyttä, sukupuolittunutta alueellisuutta sekä työelämän kehittämistä. Kirjassa liikutaan myös yhteisöllisyyden siirtymätiloissa, joissa huomio kohdistetaan sosiokulttuurisen työn ja yhteisöllisen ja dialogisen ohjaustyön myönteisiin mahdollisuuksiin.

Haarni, I. 2010. Gaudeamus Helsinki University Press.

Kolmas elämä: aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa

Tämä teos kertoo kolmannesta elämästä, aktiivisesta elämänvaiheesta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Se perustuu eläkeikäisten toiminnan seuraamiseen yhdessä kaupunginosassa. Teos esittelee kolmatta ikää elävien kaupunkilaisten osallistuvaa elämäntapaa: harrastuksia, omaehtoista toimintaa, vapaaehtoistyötä, yhdistyselämää ja vertaistoimintaa. Se tuo esiin ikääntyvien omat näkemykset ja kokemukset. Teos piirtää kuvan osallistumisen monenlaisista vaihtoehdoista, eläkeikäisten valinnoista ja rooleista sekä kertoo, miten eläkkeelle jääminen vaikuttaa osallistumiseen. Siinä hahmotetaan eläkeikäisille tärkeiden tekemisen ja tapaamisen yhteisöjen piirteitä ja merkitystä kolmannessa iässä ja kuvataan osallistumisen tuomaa hyvinvointia. Teos sopii eläkeikäisten parissa työskenteleville, väestön ikääntymiskysymyksiä pohtiville sekä kaikille ikääntymisestä kiinnostuneille ja varsinkin eläkkeelle jäämisen tueksi.

Hiilamo, H. & Hiilamo, K. 2007. Helsinki: Kirjapaja

Apua? : lähimmäisyyden perusteet