CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Suomalainen korutaide on aina ollut aikaansa edellä

Lumi, jää, talvi, pakkanen, hämyinen ja rauhallinen tunnelma. Tällainen on modernin suomalaisen korudesignin näyttely-ympäristö Kemin LumiLinnassa. Esillä huuruisen kylmässä näyttelymiljöössä on suomalaisen modernin korusuunnittelun helmiä. Niistä yksi - ehkä jopa tunnetuin - on George Lucasin Star Wars -elokuvaan päätynyt Planetaariset laaksot -kaulakoru. Se jätti katsojiin lähtemättömän vaikutuksen Prinsessa Leian kaulassa.


Suomalainen korusuunnittelu ei ole tunnettua ainoastaan yhden elokuvan kautta kuuluisuuteen nousseen korun vuoksi. Korutaiteemme on maailmalla arvostettua, koska koruissa näkyy voimakkaasti pohjoinen luonto. Pohjoismaisen luonnon elementit ovat osaltaan myös edistäneet maailmalla Suomen imagoa luonnonkauniina Pohjolan maana.

– Kaikkia koruja inspiroi suomalainen luonto, niin sen värikkyys kuin todella kylmä talvikin.
Meillä on neljä eri vuodenaikaa, joissa on täysin vastakkaisia piirteitä. Kesä on valtavan värikäs kukkineen ja keskiyön aurinkoineen. Talvi on hiljainen, valkoinen ja tyyni, kuvailee Lapponia Jewelryn toimitusjohtaja Laura Lares iloisena yrityksen 50-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä.

Jokaisella suunnittelijalla erilainen luontosuhde

Suomalaisia koruja suunnittelevat niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin suunnittelijat. Luonnon kuvakieli on universaalia, sillä luonnossa esiintyvät muodot löytyvät lähes joka puolelta samanlaisina. Mutta pohjoinen luonto on kuitenkin hyvin eksoottinen monelle Suomeen tulevalle. Vaikka kotimaisten korujen yhteinen teema onkin luonto, näkevät ulkomaiset suunnittelijat luonnon monimuotoisuuden erilaisin silmin kuin suomalaiset.

– Minua inspiroivat täällä lumi, jää ja valkoinen väri, joka itse asiassa ei ole edes kunnon väri.
Se antaa mahdollisuuden värittömyytensä kautta jokaisen omalle mielikuvitukselle. Jokainen voi itse miettiä, mitä värejä siinä voisi olla, Lapponia Jewelryn korusuunnittelija Christopher Burger selittää.

Suomalainen korusuunnittelija Pekka Hirvonen on puolestaan aina inspiroitunut vedestä.

– Pidän merestä ja olenkin tehnyt hyvin paljon meriaiheisia koruja. Rakastan seurata vettä ja virtaavan veden muotoja. Ne siirtyvät sitten mielen tuottamina koruiksi, korusuunnittelija Hirvonen selventää.

Hoviperinne ei ole rasittanut

Yksi syy suomalaisen korutaiteen menetykseen saattaa olla kuninkaallisten puuttuminen maasta. Perinteisesti hovi on hyvin vahva ja tarkkaan säännelty, mutta suomalaisilla suunnittelijoilla on ollut vapaus kokeilla uusia asioita. Uusi, rohkea linja syntyikin maassa 1960-luvulla, kun Björn Weckström suunnitteli ensimmäisen tunnetun mallistonsa.

– Kun hoviperinne ei ole rajoittanut suunnittelua, meillä on ollut mahdollisuus lähteä kokeilemaan erilaisia, uusia asioita, esimerkiksi eri materiaalien yhdistämistä keskenään. Heti 60-luvulla Weckström käytti hopean rinnalla akryylimuovia, mikä järkytti maailmaa, Lares muistelee.

Järkytystä tai ei, suomalaiset korusuunnittelijat ovat aina vähintään herättäneet mallistoillaan ihmetystä.

– Kun suunnittelijat aikanaan kiersivät korujensa kanssa maailmaa viisikymmentä vuotta sitten, heille sanottiin, että tulkaa sadan vuoden päästä uudelleen, sillä olette niin paljon aikaa edellä. Ja samaa lausetta kuullaan silloin tällöin edelleenkin, nauraa toimitusjohtaja Lares.

Hän toivoisi, että aina aikaansa edellä ollut korusuunnittelu olisi seuraavan viidenkymmenen vuoden päästä sitä edelleenkin.

– Korusuunnittelun pitää vuosikymmenien päästä olla sellaisella tasolla, että sitä on kenenkään täysin mahdoton arvailla tällä hetkellä. Uskon ainakin, että suomalainen luonto on puolen vuosisadan päästä entistä eksoottisempaa hiljaisuudessaan ja puhtaudessaan, Lapponia Jewelryn toimitusjohtaja Laura Lares pohtii.

Lisätietoja

Petra Nikkinen,viestintäpäällikkö
puh. 0207 611 311

http://www.lapponia.com/juhlavuosi

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013