Vammaispoliittisen ohjelman kuulemiskierrokset päätökseen - ohjelma valmistuu keväällä
 
Vammaispoliittinen ohjelma (Vampo) linjaa seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet vammaisten oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi. Ohjelman valmisteluun liittyvät alueelliset kuulemistilaisuudet on nyt viety loppuun. Viimeinen kuulemistilaisuus järjestettiin Seinäjoella maanantaina 22.2.2010.
"Oikeus viestintään ja tiedonsaantiin on kaikkien kansalaisten perusoikeus. Tämä voi toteutua, jos viestintäpalvelut ovat esteettömiä kaikille", totesi ministeri Paula Risikko alueellisessa kuulemistilaisuudessa Seinäjoella. "Palveluiden ja päätelaitteiden helppokäyttöisyys tulisi vakiintua osaksi suomalaista viestintäpolitiikkaa", hän jatkoi.
Tietoa saavutettavalla tavalla kaikille
Vammaispoliittinen ohjelma luo pohjaa syrjimättömyydelle, yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle. Viestintäpalveluiden tulisi olla esteettömiä kaikille. Erityisesti televisio-ohjelmien saavutettavuuden edistäminen ja verkkopalveluiden esteettömyyden haasteet korostuvat vammaisten esteettömän tiedonsaannin kehittämisessä.
"Tiedon saavutettavuus on erityisen tärkeää myös vammaisille, koska viestintäpalvelut ovat yhä oleellisempi osa jokaisen ihmisen arkipäivää. Päätelaitteiden tulee olla helppokäyttöisiä, luettelopalvelut tarjolla myös vammaisille, liikenteen aikataulujen saavutettavissa", luetteli ministeri Risikko kuulemistilaisuudessa. Ministeri on antanut vahvan panoksensa vammaispoliittisen ohjelman valmisteluun. Hän on osallistunut myös alueellisiin kuulemistilaisuuksiin.
Vampon valmistelussa on ollut mukana valtion eri hallinnonalojen edustajia, valtakunnallinen vammaisneuvosto, Vammaisfoorumin järjestöt, Suomen kuntaliitto, työnantaja- ja tekijäjärjestöt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vammaispoliittinen ohjelmaa valmistuu keväällä 2010.



Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle syyskuun alussa

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirretään kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Siirto on hallinnollinen eikä sillä muuteta palvelun saantiin liittyviä oikeuksia. Hallitus esitti torstaina 18. helmikuuta asiaa koskevien lakien vahvistamista. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina.
Syyskuun 2010 alusta alkaen Kansaneläkelaitoksella on vastuu tulkkauspalvelusta, johon kuuluu tulkkauksen järjestäminen ja siitä aiheutuvat välttämättömät oheiskustannukset sekä etätulkkauksessa tarvittavat välineet ja laitteet. Palvelu on käyttäjälle maksutonta.
Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saamisen edellytys on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.
Tulkkauspalvelun määrä pysyy entisellään. Kuulonäkövammaisella henkilöllä on oikeus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Tulkkauspalvelua voidaan järjestää enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua.
Kunnat ovat jatkossakin vastuussa puhe- ja kuulovammaisten sekä kuulonäkövammaisten henkilöiden tarvitsemista muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja tukitoimista. Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulla on edelleen muun muassa puhevammaisten henkilöiden kommunikaatiossaan tarvitsema apuvälinehuolto sekä kommunikaatiotapojen opettaminen puhevammaisille henkilöille ja tulkkauspalveluoikeuden hakemiseen liittyvien selvitysten laatiminen


Selvityshenkilöt esittävät päivähoidon hallinnon siirtoa opetusministeriöön

Selvityshenkilöt Tuulikki Petäjäniemi ja Simo Pokki esittävät päivähoidon hallinnon siirtoa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalalle. Vastuu päivähoitojärjestelmästä siirtyisi kokonaisuutena, mutta ehdotettu uudistus ei vaikuttaisi kuntien oikeuteen päättää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnon organisoinnista.
Päivähoitojärjestelmä on kehittynyt nopeasti subjektiivisen päivähoito-oikeuden säätämisen jälkeen. Kehittämisen painopiste on ollut 1990- ja 2000-luvulla perheiden palvelussa. Selvityshenkilöiden mukaan jatkossa on tarpeellista painottaa voimakkaammin lapsen ja varhaiskasvatuksen näkökulmaa. Päivähoito soveltuu hyvin kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen opetusministeriössä.
Päivähoidon pohjana on Educare-malli, jossa yhdistyvät lapsen iän mukaan painottuen hoito, kasvatus ja opetus. Selvityshenkilöiden mukaan tämän mallin tulee säilyä jatkossakin ja sitä on kehitettävä edelleen.
Selvityshenkilöt esittävät, että kunnissa ja valtionhallinnossa koordinoidaan yhteistyötä eri hallintojen välillä uudistuksen jälkeen. Yhteistyön kautta voidaan ottaa huomioon myös perheiden ja sosiaalihuollon näkökulmat. Hallintouudistus edellyttää lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön välisen yhteistyön vahvistamista.
Selvitys luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle ja opetusministeri Henna Virkkuselle perjantaina.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa 2007 päätettiin, että varhaiskasvatusasioiden hallinnollista asemaa selvitetään Paras-hankkeen etenemisen ja kuntien päivähoidosta tekemien ratkaisujen takia.
"Varhaiskasvatusasioiden siirto sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriöön on perusteltua. Kyseessä ei kuitenkaan saa olla pelkästään yksi hallinnollinen siirto, vaan se pitää liittää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvistamiseen sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana ja työnjaon selkiyttämiseen valtionhallinnossa", toteaa ministeri Risikko.
Ministeri Virkkunen kannattaa niin ikään varhaiskasvatusasioiden siirtoa.
"Manner-Suomen kunnista yli puolessa päivähoito on järjestetty opetustoimessa. Kunnat ovatkin olleet kehityksessä monta askelta valtionhallinnon edellä. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen sujuvasta jatkumosta hyötyy eniten lapsi. Laadukas varhaiskasvatus on perusta lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja terveydelle", sanoo ministeri Virkkunen.


Aikuiskoulutustuen saamisen ehdot muuttuvat

SPalkansaajille ja yrittäjille maksettavan aikuiskoulutustuen ehdot muuttuvat. Opintovapaalla tai palkattomalla vapaalla opiskelevan tuen taso määräytyy nyt samoin perustein kuin työttömyyspäiväraha. Tukea voi saada kahdeksan vuoden työhistorian jälkeen korkeintaan 18 kuukautta. Tuen voi käyttää kerran työuran aikana.
Palkansaaja voi saada aikuiskoulutustukea myös soviteltuna, jos opiskelu on osa-aikaista ja työstä poissaolosta on sovittu yhdessä työnantajan kanssa.
Aikuiskoulutustuesta annettu laki muuttuu 1. toukokuuta 2010. Tukea maksetaan uusin ehdoin elokuun alusta lähtien. Aikuiskoulutustukea maksaa Koulutusrahasto.
Lainmuutoksella kannustetaan oman osaamisen kehittämiseen työuran aikana ja selkiytetään aikuiskoulutustuen myöntämisen perusteita. Hallitus esitti lain vahvistamista 18. helmikuuta, ja tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa se perjantaina 19. helmikuuta





Ministeri Risikko: Työhyvinvointi on hyvän työelämän tunnus

"Työurien pituuteen riittää paljon kantoja ja kannanottoja. Keskustelu on pyörinyt viime päivät lähinnä tuoreissa selvityksissä ja raporteissa, vaikka työurien pituuteen vaikuttavat monet seikat", totesi ministeri Paula Risikko Työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen - toimintamalleja työelämän murroksessa -seminaarisarjan tilaisuudessa Tampereella 15.2.2010.
"Juuri nyt työturvallisuuteen ja terveyteen tulee kiinnittää työpaikoilla entistäkin enemmän huomiota. Ratkaisun avaimet työurien pidentämiseen löytyvät työpaikkojen arjesta. Se, mikä pitää yritykset pinnalla vaikeina aikoina, nousevat vahvuuksiksi myös tulevaisuudessa", ministeri Risikko hahmotteli seminaarissa. Ministerin mukaan tarkemmat luonnehdinnat esimerkiksi Ahtelan työryhmän raportista ovat paikallaan esittää vasta sitten, kun raportti on arvioitu kunnolla. "OECD tekee vielä puolueettoman arvion ehdotuksista", hän jatkoi
Ministeri korosti puheessaan johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin kehittämisessä. "Työelämässä pysytään pidempään, jos esimieheltä saa tukea. Hyvä johtaminen mahdollistaa ihmisille myös onnistumisia töissä", ministeri muistutti. "Oikeudenmukainen kohtelu, työaikajoustot, oikeanlainen riskienarviointi ovat keinoja viedä työhyvinvointia eteenpäin", hän jatkoi. Ministerin mukaan myös esimiesten jaksamista ja hyvinvointia on edistettävä. "Työhyvinvointia tehdään työpaikoilla yhteistyössä - työntekijät ja esimiehet yhdessä - monien eri keinoin", hän sanoi
Ministerin mukaan on arvokasta, että työhyvinvoinnin alueella on monia toimijoita. "Työhyvinvoinnin edistäminen avaa useita yhteistyömahdollisuuksia. Se vaatii eri asiantuntijoiden ja eri tahojen verkostomaista yhteistyötä ja yhteistä tekemistä", hän sanoi. "Valtiovalta voi tehdä vaikka mitä temppuja työurien pidentämiseksi, mutta se ei onnistui elleivät työpaikat itse herää tähän työhön. Meillä on hienoja esimerkkejä työpaikoista ja yrityksissä, joissa näin on jo tehty ja tulokset puhuvat puolestaan. Meillä on kansainvälisesti arvostettu Työterveyslaitos, kokonainen armeija tutkijoita, kouluttajia ja tutkittua tietoa - me tiedämme jo kuinka työhyvinvointia lisätään", ministeri painotti.
Nykyinen tiukentunut taloustilanne ja rajut käänteet ovat tuoneet paineita työelämään. Muutokset kysyvät johtajilta ja henkilöstöltä sopeutumista. Ministerin mukaan työhyvinvoinnin kehittäminen on kestävä tapa tuoda jatkuvuutta työyhteisöihin.
"Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Työhyvinvointipanostukset ovat aina taloudellisesti kannattavia. Ne eivät saisi tuntua ylimääräiseltä menoerältä, sillä satsaukset työhyvinvointiin ovat pitkävaikutteinen ja hyvä investointi ja oleellinen osa sitä työtä, joka turvaa yritysten menestyksen myös tulevaisuudessa", ministeri Risikko sanoi seminaarissa.
"Työhyvinvoinnissa on kyse työntekijän pärjäämisestä työyhteisössä. Ihminen onnistuu sellaisessa työssä, jonka tekemisestä hän pitää ja jonka hän kokee osaavansa", ministeri sanoi.

Järjestöille lähes 300 miljoonaa euroa RAY:n tuotoista

Yli 800 yleishyödyllistä järjestöä ja säätiöitä saa tänä vuonna yhteensä 278,2 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta. Avustuksilla rohkaistaan järjestöjä kehittämään uusia toimintamuotoja ja parantamaan järjestöjen toimintavalmiuksia.
Valtioneuvosto päätti Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jaosta tänään 11. helmikuuta. Valtioneuvosto jakoi avustukset Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jakoehdotuksen mukaisesti muutamia muutoksia lukuun ottamatta.
Avustukset mahdollistavat tänäkin vuonna kansalaisjärjestöjen monipuolisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävän toiminnan eri väestöryhmien parissa.
Avustuksia haki 1 323 järjestöä ja säätiötä. Avustuksia haettiin 2 885 kohteeseen, hankkeeseen tai toimintoon. Haettujen avustusten yhteismäärä oli 520 miljoonaa euroa. Haettujen avustusten määrä väheni edellisvuodesta.
Avustuksia myönnettiin 806 hakijalle yhteensä 1 630 kohteeseen. Jaettavista avustuksista on yleisavustuksia 64,4 miljoonaan euroa, kohdennettuja toiminta-avustuksia 120,1 miljoonaa euroa, investointiavustuksia 34,4 miljoonaa euroa ja projektiavustuksia 59,3 miljoonaa euroa. Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustusten myöntämisen periaatteita on selkeytetty ja yhdenmukaistettu.  Avustuksina jaettu summa on lähes 25 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Avustusmäärän pienentyminen johtuu muun muassa vähentyneistä pelituotoista.





Ministerit Vapaavuori ja Risikko: Kehitysvammaisille tukea yksilölliseen asumiseen

Kehitysvammaisten asumisolojen parantaminen voidaan pitkälti kiteyttää tavoitteeseen vähentää laitoshoitoa. Se toteuttaa myös hallitusohjelman ja asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteita", kommentoi asuntoministeri Jan Vapaavuori hallituksen tänään hyväksymää periaatepäätöstä ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010-2015.
"Laitosmaisten ratkaisujen korvaaminen sopivilla avohuollon asumisratkaisuilla merkitsee paljon kehitysvammaisille henkilöille itselleen. Myös yhteiskunnan kannalta on merkittävää, että tarjolla on heidän tarpeitaan vastaavia, inhimillisempiä ja laadukkaampia asumisratkaisuja", totesi ministeri Vapaavuori.
Ohjelman tavoitteena on tukea kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllistä asumista ja vähentää kehitysvammalaitosten paikkoja suunnitelmallisesti ja hallitusti. Ohjelma on valmistelu ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä.
Peruspalveluministeri Paula Risikko painottaa asumista tukevien yksilöllisten palvelujen ja tuen turvaamista sekä niiden yhdistämisen tärkeyttä.
"Kehitysvammaisille suunnitellut asunnot tähtäävät itsenäiseen asumiseen. Lisäksi tarvitaan palveluja, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen. Huolellinen palvelusuunnittelu ja erilaisten palvelujen yhdistäminen mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille itsenäisen elämän ja osallisuuden yhteisössä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Palvelukokonaisuuteen voi kuulua myös henkilökohtaista apua", sanoo ministeri Risikko.