Kulttuuriministeri Wallin: Raha ei tuo onnea, mutta sitä tarvitaan taiteen tekemiseen

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan määrärahakehitys on ollut viime vuosina erittäin hyvä sekä yleisten budjettivarojen että veikkausvoittovarojen puolella. Veikkausvoittovarat muodostavat edelleen valtion rahoituksen keskeisen tukijalan. Niillä rahoitetaan noin puolet taiteen ja kulttuurin sekä lähes kokonaan liikunnan ja nuorisotyön menot.
– Vuoden 2007 talousarviosta toimialojeni valtionrahoitus on kasvanut 35,5 prosenttia. Määrärahakehitys on mahdollistanut itselleni tärkeiden taiteen vapaan kentän, kulttuuritapahtumien ja elokuvan rahoituksen kasvun. Tällä hallituskaudella elokuvan tuotannon ja jakelun määrärahat ovat kasvaneet noin seitsemän miljoonaa euroa eli 50 %, hehkuttaa kulttuuri- ja urheiluministeri Wallin.

– Tämän vuoden talousarviossa lisättiin pelkästään näyttämö-, tanssi-, sirkus- ja säveltaiteen määrärahoja yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Lisäksi olen asettanut työryhmän selvittämään toimijoiden rahoitusta, esiintymistiloja, työtilaisuuksia ja koulutusta; emme siis unohda sisältöäkään, toteaa Wallin.

– Kulttuuriministerin tärkein tehtävä on kulttuurin ja taiteen valtionrahoituksen turvaaminen. Vaikka taiteessa rikkaus on jotain ihan muuta kuin rahaa, koen onnistuneeni tärkeässä tehtävässäni, toteaa Wallin.

Valtio tukee kulttuuritilojen kunnostusta ja perustamista 3,7 miljoonalla eurolla
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on myöntänyt tukea kulttuuritilojen hankkimiseen, perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin tälle vuodelle yhteensä 3 700 000 euroa.
Avustusta myönnettiin 9 hankkeelle veikkausvoittovaroista taiteen tukemiseen osoitetuista määrärahoista. Suurimpia avustuksen saajia ja kohteita ovat Rovaniemen kaupunki (Lappiatalon peruskorjaus 1 000 000 €), Helsingin Taidehallin säätiö (Taidehallin peruskorjaus 900 000 €), Raahen kaupunki (Raahen Kruununmakasiinin muuttaminen Raahen kulttuurihistoriallisen museon tiloiksi 500 000 €), Tampereen kaupunki (Tampereen museoiden kokoelmakeskuksen toteuttaminen 500 000 €), Forum Marinum-säätiö (Forum Marinum venehallin ja Linnankadun julkisivun peruskorjaus 410 000 €).

Valtionavustukset on tarkoitettu kuntien kulttuuritoimintalain mukaisien kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, valtionosuutta saavien museoiden, teattereiden ja orkestereiden tilojen sekä muiden valtakunnallisesti merkittävien kulttuuritilojen perustamis- ja peruskorjaushankkeisiin.

Määrärahaa haki yhteensä 20 hanketta noin 10,8 miljoonalla eurolla.

Suomalaiset: lasten mielipidettä pitäisi kysyä useammin

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuus kasvanut
Suomalaisten mielestä lasten ja nuorten mielipidettä pitäisi kysyä nykyistä useammin. Parempia päätöksiä uskotaan saatavan, jos lasten ja nuorten näkemykset huomioidaan. Alle 18-vuotiaiden kuulemiseen velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan meillä paremmin kuin vuosi sitten.

Peräti 95 prosenttia suomalaisista uskoo aikuisten voivan tehdä parempia päätöksiä, jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon. Tieto ilmenee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.

Kahdeksan kymmenestä lapsen oikeuksia koskevan kyselyn vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, etteivät lapset ja nuoret voi koulussa vaikuttaa riittävästi omiin asioihinsa.

Oppilaskuntia pidettiin lähes yksimielisesti hyvänä vaikuttamisen keinona kouluissa. Kuntien nuorisovaltuustoillekin antaisi lisää valtaa kolme neljästä vastaajasta.

Yli kuusi kymmenestä vastaajasta soisi myös lasten vanhempien kuuntelevan nykyistä enemmän lastensa mielipiteitä.

Oikeuksien tunnettuus kasvoi – yhteistyötä oikeuksien toteutumiseksi jatkettava

Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia korostavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tuntee 72 prosenttia suomalaisista. Sopimus tunnetaan meillä nyt paremmin kuin reilu vuosi sitten: vastaavassa kyselyssä lokakuussa 2008 sopimuksesta oli kuullut 54 prosenttia vastaajista.

Sopimuksen tunnettuutta lisäsi viime vuonna laajasti vietetty Lapsen oikeuksien 20-vuotisjuhlavuosi. Suomessa vuoden teemana oli lapsen oikeus osallistua ja vaikuttaa. Juhlavuoden toteutukseen osallistuivat yhteistyössä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, lapsiasiavaltuutettu, kansalaisjärjestöt sekä evankelisluterilainen kirkko.

– Juhlavuoden kampanjoinnin tulos osoittaa eri tahojen yhteistyön merkittävyyttä. Se osoittaa myös, että valtiovallan panostusta tarvitaan, jotta lasten oikeudet saadaan koko yhteiskunnan asiaksi, sanoo politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede.

Alle 18-vuotiaiden osallistumisen ja vaikuttamisen oikeus vaatii Suomessa tiedottamisen ohella myös käytännön toimia, sillä lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa vaihtelevat suuresti alueittain. Myös päätösten lapsivaikutusten arviointia on vahvistettava kuntien ja valtion toiminnassa.

– Lisäksi tarvitaan asennemuutosta: alle 18-vuotiaatkin ovat kansalaisia, joilla on oikeuksia. Heitä on kuultava ja kannattaa kuulla päätöksenteoksessa, Wrede sanoo.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui yli tuhat suomalaista ympäri maan. Vastaajat olivat iältään 15–79-vuotiaita. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2010. Kyselytutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran. Tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan ovat nähtävissä osoitteessa www.lapsenoikeudet.fi

YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus on yksi maailman laajimmin tunnustetuista ihmisoikeussopimuksista. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta.

Nuorisolain muutos parantaa nuorten varhaista tukea

Nuorisolakiin lisätään säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostettaisiin nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi.
Lakimuutoksella halutaan auttaa lähinnä niitä nuoria, joilla esimerkiksi toisen asteen opinnot ovat jääneet kesken. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 4. helmikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.
Kunnassa tulisi olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jonka tehtävänä olisi koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista, nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkosto edistäisi nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista. Verkoston tulisi tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Verkosto ei käsittelisi yksittäisen nuoren asioita vaan paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta. Kunnat voisivat halutessaan perustaa verkoston yhdessä. Verkostossa olisivat mukana nuorten kannalta keskeiset toimialat: opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimi sekä työ- ja poliisihallinto.

Lisäksi laissa säädettäisiin etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voisi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Tällöin kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai työsopimussuhteinen henkilö. Kuluvan vuoden budjettiin on etsivään nuorisotyöhön varattu 4,65 miljoonaa euroa. Määrärahalla voidaan laajentaa etsivää nuorisotyötä noin 60 prosenttiin kunnista.

Lakiin lisättäisiin säädös nuoren yksilöinti- ja yhteystietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten nuoren tavoittamiseksi. Tietojen luovuttaminen nuoren auttamiseksi edellyttäisi pääsääntöisesti nuoren suostumusta. Myös opiskelijavalinta- ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisättäisiin säännös oikeudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten.

Toimintaohjelma: Taide ja kulttuuri lisäämään hyvinvointia

Kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiselle on valmistunut toimintaohjelma vuosille 2010 - 2014. Ohjelma esittää 18 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla taide ja kulttuuri edistäisivät terveyttä ja hyvinvointia. Ohjelma luovutettiin torstaina peruspalveluministeri Paula Risikolle ja valtiosihteeri Marcus Rantalalle.
Toimintaohjelma keskittyy kolmeen painopistealueeseen, joita ovat kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä; taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin.
Ohjelman on valmistellut kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin toimeksiannosta VTT Hanna-Liisa Liikanen ja laaja asiantuntijaryhmä. Hanke on osa Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa.

Toimintaohjelmassa esitetään, että taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten näkökulmaa olisi vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. Taide- ja taitoaineita olisikin lisättävä perusopetuksen tuntijaossa sekä ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen perusteissa.

Ohjelmassa ehdotetaan myös, että kuntalaisten käyttöön tulisi etsiä aktiivisesti yhteisiä toiminta- ja kohtaamispaikkoja. Julkisten rakennusten käyttömahdollisuuksia virka-ajan jälkeen olisi parannettava ja julkiset tilat olisi suunniteltava monikäyttöisemmiksi kuntalaisille.

- Kulttuurilla on paitsi suoria vaikutuksia yhteiskunnan kehittymiseen, myös taloudellisia ja hyvinvoinnin lisääntymiseen liittyviä sosiaalisia vaikutuksia. Opetusministeriöllä oli viime vuonna ensimmäisen kerran käytössään määräraha kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävien hankkeiden tukemiseen. Tänä vuonna määräraha kaksinkertaistuu, sanoi valtiosihteeri Marcus Rantala julkistamistilaisuudessa.

Peruspalveluministeri Paula Risikon mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä taiteelle ja kulttuurille on valtava tilaus. - Esimerkiksi vanhustyössä ja lastensuojelussa kehittämisen varaa on runsaasti. Kulttuurin tervehdyttävästä voimasta ja suoranaisista terveysvaikutuksista on runsaasti näyttöä ja tutkittua tietoa, ministeri totesi ja lupasi viedä vastuulleen kuuluvia esityksiä eteenpäin.

Ohjelman mukaan kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset olisi jatkossa huomioitava paremmin eri ministeriöiden strategioissa sekä eri toimialojen tulevissa lainsäädännön uudistuksissa, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamisessa keväällä 2010.

Vastuuministeriöt ja muut keskeiset toimijat tarvitsevat yhteistyöelimen, joka varmistaisi, että kulttuurin hyvinvointivaikutukset huomioidaan eri hallinnonalojen toiminnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen esitetään perustettavaksi yksikkö, jolle kuuluisi kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tutkimus, kehittäminen ja koordinointi.

Opetusministeriön tulisi kasvattaa kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävään toimintaan osoitettua määrärahaansa. Myös muiden ministeriöiden sekä Raha-automaattiyhdistyksen tulisi ohjata tukea hankkeisiin, jotka edistävät hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin.

Toimintaohjelman toteutumisen väliseuranta on tarkoitus tehdä vuoden 2012 loppuun mennessä ja lopullinen seurantaraportti vuoden 2015 loppuun mennessä.


Tanssistrategia valmis - Helsinkiin esitetään tanssitaloa
Valtion tanssitaidetoimikunnan tanssin strategia vuosille 2010–2020 on valmistunut. Strategiassa esitetään mm. tanssin talon perustamista Helsinkiin, valtakunnallista kiertueverkostoa, tanssin vapaan kentän rahoituksen parantamista sekä tanssin ottamista osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Strategia tähtää tanssin toimintaedellytysten parantamiseen. Se luovutettiin valtiosihteeri Marcus Rantalalle tiistaina.
Tanssin talo ja kiertueverkosto parantamaan tanssin saatavuutta
Strategiassa painotetaan tanssin saatavuuden parantamista. Tanssin tarpeisiin soveltuva esitys- ja harjoitustila tulisi rakentaa Helsinkiin, jossa valtaosa alan toimijoista on. Hanketta tulisi valmistella Helsingin kaupungin, valtion, tanssin sekä muiden esittävän taiteen toimijoiden yhteistyönä. Talo toimisi kotimaisen ja ulkomaisen esittävän taiteen ympärivuotisena vierailunäyttämönä ja mahdollistaisi myös ulkomaisten vierailuesitysten järjestämisen.

Tanssin saatavuutta tulisi lisätä myös perustamalla valtakunnallinen kiertueverkosto ja siihen liittyvä rahoitusjärjestelmä. Uudistus mahdollistaisi erikokoisten ja -tyyppisten teosten esittämisen eri puolilla Suomea. Hanke halutaan toteuttaa yhdessä teatterikentän kanssa, sillä puheteattereiden tilat soveltuisivat hyvin myös tanssin esittämiseen.

Kunnat tukemaan tanssitaidetta
Strategiassa kiinnitetään huomiota puhe- ja tanssiteattereiden eriarvoiseen kohteluun kunnissa. Kuntien tulisi nostaa teatteri- ja orkesterilain piirin kuuluvien tanssiteattereiden kuntarahoitusosuus suhteellisesti samalle tasolle puheteattereiden kanssa. Myös kuntien tuki tanssin vapaalle kentälle on hälyttävän pieni. Tilanne on heikoin Helsingissä, missä toimii parikymmentä vapaata tanssiryhmää.

Kuntien tulisi yhdessä alueensa tanssitoimijoiden kanssa vastata soveltuvien esitys- ja harjoitustilojen saamisesta tanssin käyttöön. Tiloista on nyt pulaa kaikkialla maassa.

Tanssi oppiaineeksi kouluihin
Tanssi halutaan sisällyttää peruskoulun opetussuunnitelmaan itsenäisenä oppiaineena. Suurimmassa osassa maamme kouluja tanssinopetus rajoittuu toistaiseksi muutamaan tuntiin vuodessa liikuntatuntien yhteydessä. Tanssi tukee monipuolisesti lapsen psyykkistä ja fyysistä kehitystä ja itseilmaisua sekä tukee myönteistä asennetta liikuntaan ja omasta kehosta ja terveydestä huolehtimiseen.

Toiminnan laadullista arviointia kehitettävä

Teatteri- ja orkesterilain mukaista valtionosuutta saavien tanssiteattereiden sekä tanssin aluekeskusten rahoituksesta päätettäessä tulee strategian mukaan arvioida myös toiminnan laatua. Korkeatasoisia ryhmiä on kannustettava harkinnanvaraisella tuella. Vapaalle kentälle halutaan luoda kolmiportainen rahoitusjärjestelmä, jossa ryhmät voivat saada useampivuotista määräaikaista rahoitusta toimintaansa.

- - -

Tanssitaidetoimikunnan strategiatyöstä vastasi toimikunnan jäsenistä ja ulkopuolisista asiantuntijoista koostunut työryhmä, joka aloitti työnsä keväällä 2008. Tanssin tiedotuskeskus tulee toteuttamaan vuonna 2010 strategian

teemoihin liittyvän seminaarisarjan.