Ministeri Risikko: Perheosastojen myötä tukea vankilassa olevien vanhempien ja heidän lastensa hyvinvoinnille

Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan lainsäädäntöuudistuksessa vankien ja tutkintavankien lapset saavat yhdenvertaisen aseman lastensuojelussa muiden lastensuojelua tarvitsevien lasten kanssa. Näillä näkymin keväällä voimaan tulevan lainsäädännön myötä päätöksenteko lapsen sijoittamisesta siirtyy vankeinhoitolaitokselta lastensuojeluviranomaisille. Eduskunnan käsiteltävänä oleva laki on käynnistämässä muun muassa vankilan perheosaston toiminnan.

"Perheosaston toiminnan käynnistäminen turvaa sen, että myös vankeus- ja tutkintavankeusrangaistuksen aikana vanhemmalla ja lapsella on mahdollisuus saada tarvittavaa tukea vanhemmuuteen sekä lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen", totesi ministeri Risikko Äiti-lapsityön kehittäminen vankilassa -projektin kutsuseminaarissa Helsingissä 8. joulukuuta.

Risikon mukaan kyseessä on merkittävä uudistus, joka koskee vankilassa olevia vanhempia ja heidän alle kaksi vuotta vanhoja lapsiaan. Päätökset vankilan perheosastolle yhdessä vanhemman kanssa sijoitettaville lapsille tullaan jatkossa tekemään samojen periaatteiden mukaisesti kuin muillekin lastensuojelun asiakkaille.

"Tavoitteeksi on asetettava, että vanhemmilla ja lapsilla olisi mahdollisuus saada yhtä laadukasta tukea, kuin mitä perheille tarjotaan lastensuojelun tukitoimina vankilan ulkopuolellakin. Osaava ja riittävä henkilöstö sekä asianmukaiset tilat ovat avainasemassa lapsen hyvinvoinnin tukemisessa."

Risikon mukaan avulla, jota voidaan antaa tehokkaasti jo lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana, voidaan ehkäistä raskaampien lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta myöhemmässä vaiheessa.

"Vankilan perheosastolla olo antaa myös hyvän mahdollisuuden arvioida yhdessä perheen kanssa lastensuojelun tuen tarvetta siviilissä vankeusajan jälkeen."

Risikko myöntää, että tilanne on monella tapaa uusi ja haasteellinen.

"Jotta lapsen etu voitaisiin arvioida lain mukaisesti, päätöksiä tekevät sosiaalityöntekijät tarvitsevat perustietoa vankeinhoitolaitoksesta, rikosseuraamusjärjestelmästä ja olosuhteista vankilan perheosastolla", Risikko kertoi.

"Sijoituspäätöksen perusteena ovat lastensuojelulaissa määritellyt lapsen edun arviointiperusteet. Päätöstä tehtäessä on aina valittava lapsen kannalta paras vaihtoehto ottaen huomioon lapsen ja vanhemman vointi, kodin ja vankilan olosuhteet sekä muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet tukea perhettä ja osallistua lapsen hoitamiseen. Vankilan perheosastolle sijoittamisen sijaan lapsen edun mukaista saattaa olla asuminen toisen vanhemman luona kotona tai esimerkiksi asuminen muun sukulaisen luona vanhemman vankeusrangaistuksen ajan", ministeri Risikko lisäsi.

Suomen ensimmäinen Romanipoliittinen ohjelma: Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta paikallisesti 

Suomen ensimmäinen Romanipoliittinen ohjelma painottaa romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä elämän eri osa-alueilla. Syrjimättömyys ja yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus rakentuu eri toimijoiden yhteistyöllä, jossa hyödynnetään romaniväestön omia vahvuuksia.

Nykyinen palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö antaa hyvän pohjan romaniväestön yhdenvertaisuuden edistämiselle. Peruspalveluja voidaan tarvittaessa täydentää eri viranomaisten erityistoimenpiteillä yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Tehokkaat ja samanaikaisesti tehtävät toimenpiteet luovat edellytyksiä romaniväestön ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen aseman kohentamiseksi. Romaniväestön yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan säilyttäen samalla romanikulttuuri ja -identiteetti elävinä. Ohjelmassa esitetään valtion talousarvioon liitettävää valtionavustusta kunnille. Määrärahalla voitaisiin kehittää kunnallisia peruspalveluja täydentäviä toimintakäytäntöjä ja tukea romanien osallistumista, kieltä ja kulttuuria paikallisella tasolla.

Koulutus avaa ovia
Romanien yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat arjessa ja paikallisella tasolla. Romaniväestön koulutukseen osallistumisen tukeminen ja yleinen koulutustason nostaminen ovat romanipoliittisen ohjelman esisijaisia tavoitteita. Koulutus avaa ovet sekä työmarkkinoille että laajemminkin yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Koska romanilasten syrjäytyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä tarvitaan jo varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.

Romanien oikeus omaan kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen on turvattu perustuslaissa. Romanikieli on uhanalainen kieli, jonka osaaminen ja käyttö on vähentynyt romaniväestön keskuudessa. Romanikielen säilyminen kehittämällä muun muassa sen yliopistotasoista opetusta ja tutkimusta on romanien kulttuuristen oikeuksien toteutumisen edellytys.
Romanipoliittista ohjelmaa on valmisteltu 1.1. - 30.9.2009. Valmistelutyössä on ollut mukana viranomaisia, tutkimuslaitoksia, romanien edustajista ja Kuntaliitosta koostunut laajapohjainen työryhmä. Ohjelmatyössä on tavoiteltu käytännönläheistä, konkreettista ja kokonaisvaltaista ohjelmaa, jolla voitaisiin vaikuttaa pysyvästi romaniväestön elinolojen parantamiseen. Tavoitteena on, että Suomi nousee edelläkävijäksi romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä Euroopassa vuoteen 2017 mennessä.

Vammaispoliittinen ohjelmatyö etenee

Vammaisten ihmisten oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus ovat nykyaikaisen vammaispolitiikan kulmakiviä. Vammaispoliittista ohjelmaa valmistellaan parhaillaan. Nyt käydään kuulemiskierroksia, joista valtakunnallinen tilaisuus järjestettiin 3.12.2009 Helsingissä.

Vammaispolitiikan keskeinen haaste on varmistaa vammaisten ihmisten oikeudenmukainen asema yhteiskunnassamme.  Vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO) kokoaa vammaispolitiikan  tulevaisuuden suuntaviivoja. Ohjelma näyttää vammaispolitiikan laajuuden ja monimuotoisuuden sekä jäsentää eri hallinnonalojen vammaispoliittisia toimintoja.

Syrjinnästä osallisuuteen
Vammaiset ihmiset kohtaavat yhteiskunnassamme sekä välillistä että välitöntä syrjintää. Vammaisten lasten ja heidän perheidensä yhdenvertaisuutta muiden lapsiperheiden kanssa voidaan ja on tarpeen tukea monilla eri keinoilla. Vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden tiellä olevien epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä lähes kaikilla yhteiskuntapolitiikan alueilla.

Hyvän yhteiskuntasuunnittelun kannalta on keskeistä, että kunnilla, alueilla ja muilla yhteiskunnallisilla ja yksityisen sektorin toimijoilla on käytössään riittävästi vammaispoliittista osaamista. Kunnalliset vammaisneuvostot ovat keskeinen, laaja-alaista asiantuntemusta tarjoava voimavara niissä kunnissa ja alueilla, joilla ne jo ovat toiminnassa.  Jatkossa myös niiden osaaminen on tarpeellista saada nykyistä laajempaan käyttöön.

Vammaispoliittisen ohjelman valmistelussa on käyty vahvaa alueellista vuoropuhelua. Syksyn aikana on järjestetty kuulemistilaisuuksia Kouvolassa, Rovaniemellä, Oulussa ja Kuopiossa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko on osallistunut alueellisiin tilaisuuksiin.

"Kuulemistilaisuudet tuovat yksittäisten ihmisten näkemyksiä tärkeiksi koetuista vammaispolitiikan ulottuvuuksista. Vammaisten ihmisten oma ääni kuuluu lopputuloksessa ja siitä voimme olla iloisia", ministeri Risikko totesi kuulemistilaisuudessa Helsingissä.

Kevään kuulemistilaisuudet ovat 25.1. Turussa ja 22.2. Seinäjoella. Vammaispoliittisen ohjelman on tarkoitus valmistua alkuvuonna 2010.

Työhyvinvointiseminaari Helsingissä: Työhyvinvointi avaa tulevaisuuden

Työhyvinvointi nousee yhä keskeisempään asemaan työelämän kehittämisessä. Työssä jaksamisesta tulee tärkeä tekijä, kun työpaikoilla valmistaudutaan talouden nousuun. Työhyvinvointi auttaa vahvistamaan myös työelämän laatua, tuottavuutta ja kestävää työuraa. Työhyvinvoinilla tulevaisuuteen - toimintamalleja työelämän murroksessa -seminaari avasi 9.12.2009 valtakunnallisen seminaarisarjan, jossa paneuduttiin työhyvinvoinnin tuoreimpiin käytäntöihin.

Yrityksissä ja organisaatioissa pohditaan keinoja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Hyvä johtaminen, yhteistyö ja koulutus vaikuttavat työurien pidentämiseen. Työntekijän aidot vaikutusmahdollisuudet työn kehittämiseen parantavat merkittävästi työntekijöiden motivaatiota. Se on myös avain työssä jaksamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Mielekästä työtä jaksaa pidempään.

Työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen
Työhyvinvoinnin kehittämisessa on nyt imua. Sen todisti yli 400 osallistujaa, jotka olivat ilmoittautuneet Työhyvinvoinilla tulevaisuuteen - toimintamalleja työelämän murroksessa -seminaariin Finlandia-talolle.

Seminaarin avauspuheenvuorossa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä painotti työhyvinvoinnin merkitystä. "Hyvä työnantaja varautuu tulevaisuuteen panostamalla työntekijöiden osaamiseen, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Tämä on entistä tärkeämpää työurien pidentämisen näkökulmasta. On tunnustettu se tosiasia, että työhyvinvointiin panostaminen parantaa myös tuottavuutta.", ministeri Hyssälä sanoi.

Talouden muutokset heijastuvat nopeasti yritysten toimintaan. Pienissä yrityksissä taloudelliset resurssit ovat niukempia kuin suuryrityksissä. Yrittäjän oma hyvinvointi on avainasemassa, kun turvataan työpaikkojen jatkuvuutta. "Työhyvinvointiin panostaminen on pitkäaikainen investointi, joka auttaa turvaamaan osaavat työntekijät ja yrityksen menestyksen myös tulevaisuudessa. Työpaikat ovat koko ajan muutoksessa ja haasteena onkin uudistaa osaamista ja ammattitaitoa tulevaisuuden tekemisen mukaiseksi", professori Matti Ylikoski Työterveyslaitoksesta sanoi seminaarissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä järjestämässä seminaarissa käsiteltiin tuoreimpia työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Seminaari on osa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa Työhyvinvointifoorumia (THF), joka edistää verkostoyhteistyöllä työturvallisuutta ja -terveyshuoltoa sekä kuormittavuuden hallintaa työssä. Työhyvinvointifoorumi on osa hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa. Lisäksi foorumi edistää työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämistä Terveyden edistämisen politiikkaohjelman kanssa. Seminaari avasi ympäri Suomea ulottuvan seminaarikiertueen.

Lähde: www.stm.fi