Vammaisetuudet myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville

Vammaisetuuksia ehdotetaan maksettavaksi myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Muutos koskisi vammaistukea, eläkettä saavien hoitotukea sekä ruokavaliokorvausta.

Nykyisen lain mukaan vammaisetuuksien maksaminen on keskeytetty kolmen kuukauden laitoshoidon jälkeen. Niille, joiden vammaisetuus on nyt keskeytetty, alettaisiin maksaa etuutta uudelleen ilman erillistä hakemusta vuoden 2010 alusta lähtien.

Lakimuutoksen tavoitteena on poistaa avo- ja laitoshoidon välistä rajanvetoa. Jatkossa asiakkaalla olisi oikeus etuuksiin riippumatta siitä, onko hän avo- vai laitoshoidossa.

Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu ehdotetaan nostettavaksi 82 prosentista 85 prosenttiin hoidettavan nettotuloista. Laitoshoidossa oleville maksettavat vammaisetuudet laskettaisiin mukaan nettotuloihin.

Lisäksi ylimääräistä rintamalisää saavien veteraanien korotettuun ja ylimpään hoitotukeen alettaisiin maksaa 50 euron suuruista veteraanilisää syyskuussa 2010. Veteraanilisällä halutaan tukea pienituloisimpien ja ulkopuolista apua tarvitsevien rintamaveteraanien kotona asumista.

Hallitus esitti torstaina 8. lokakuuta vammaisetuuksista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamista. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa lait eduskunnalle perjantaina 9. lokakuuta. Lait tulisivat voimaan 1.1.2010.

Opiskelijoiden sairauspäivärahan hakemista joustavoitetaan

Opiskelijoiden sairauspäivärahan hakemista ehdotetaan helpotettavaksi siten, että opiskelija voisi jatkaa opintotuen nostamista siihen saakka, kunnes hän on saanut päätöksen sairauspäivärahan myöntämisestä.

Opiskelijan ei myöskään tarvitsisi itse lakkauttaa opintotukeaan, vaan Kansaneläkelaitos keskeyttäisi opintotuen maksamisen sairauspäivärahan myöntämisen jälkeen. Samalla opiskelijalle voitaisiin opintotukeen sisältyvän asumislisän sijaan myöntää yleinen asumistuki.

Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan opiskelijalle ei voida myöntää sairauspäivärahaa, ennen kuin hän on itse pyytänyt opintotuen lakkauttamista. Menettely on voinut johtaa toimeentuloturvan katkeamiseen, sillä opiskelijan on usein vaikea arvioida, mistä lähtien opintotuki olisi lakkautettava. Siksi opiskelija on saattanut jatkaa opintotuen nostamista, vaikka ei ole työkyvyttömyytensä takia pystynyt opiskelemaan.

Muutoksella halutaan kannustaa opiskelijoita hakemaan sairauspäivärahaa, kun sairaus estää päätoimisen opiskelun. Opiskelijan ei näin tarvitsisi kuluttaa opintotukikuukausiaan työkyvyttömyytensä aikana. Sairauspäivärahan hakeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tarkoituksenmukaista myös siksi, että Kansaneläkelaitos voisi ajoissa selvittää hakijan kuntoutustarpeen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioon. Lait tulisivat voimaan 1.8.2010, ja niitä sovellettaisiin, jos opiskelijan työkyvyttömyys alkaa 1.8.2010 tai sen jälkeen.

Kuntouttava työtoiminta velvoittavaksi myös 25-vuotiaille

Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden alle 25 vuoden ikärajaa esitetään poistettavaksi. Jatkossa myös 25 vuotta täyttäneet kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyvät tai sen keskeyttävät henkilöt menettäisivät oikeuden työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä lukien tai heidän toimeentulotuen perusosaansa voitaisiin alentaa enintään 20 prosentilla.

Muutos toteutettaisiin muuttamalla kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain viittaussäännöstä sekä työttömyysturvalain ja toimeentulotuesta annetun lain seurauksia koskevia säännöksiä niin, että kieltäytymisen tai keskeyttämisen seuraukset olisivat samanlaiset sekä 25 vuotta täyttäneille että alle 25-vuotiaille.

Esityksellä ei lisätä kuntien tai työ- ja elinkeinohallinnon tehtäviä eikä muuteta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvelvoitetta. Kunnilla säilyy vastaava velvoite kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen kuin niillä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaan jo nyt on. Toiminnan piiriin arvioidaan esityksen vaikutuksesta tulevan kuitenkin lisää noin 2 000 henkilöä, joilla jo voimassa olevan lain perusteella olisi oikeus kuntouttavaan työtoimintaan.

Hallitus esitti torstaina 8. lokakuuta kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain, työttömyysturvalain ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamista. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa lait eduskunnalle perjantaina 9. lokakuuta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2010.

Esityksen tavoitteena on aktiivisen sosiaalipolitiikan keinoin parantaa pitkään työttömänä olleiden 25 vuotta täyttäneiden henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja elämänhallintakykyä ja ehkäistä siten syrjäytymistä.

Vanhusten hoito turvataan lailla, ammattitaidolla, valvonnalla ja rakenneuudistuksilla

Ikäihmisten palvelujen turvaaminen ei ole hoidettavissa millään yksittäisellä toimella tai lailla eikä edes pelkästään rahalla. Palveluiden laadun turvaaminen edellyttää riittäviä resursseja eli rahaa ja pätevää henkilökuntaa, ammattitaitoista johtamista, palvelujen rakenteen uudistamista vanhusystävällisempään suuntaan sekä valtakunnallista valvontaa, jolla varmistetaan vanhuspalveluiden taso kaikkialla Suomessa.

Hallitus vastasi tiistaina 29. syyskuuta opposition välikysymykseen vanhusten hoidon ja oikeuksien turvaamisesta. Hallituksen välikysymysvastauksen antoi peruspalveluministeri Paula Risikko.

Ikäihmisten palveluissa on huomattavia kunta- ja laitoskohtaisia eroja. Osassa Suomen kunnista noudatetaan viime vuonna annettuja Vanhuspalveluiden laatusuosituksia kohtuullisen hyvin, mutta osassa puutteet ovat ilmeiset. Koska vanhuspalvelujen laadukas toteuttaminen ei onnistu pelkillä laatusuosituksilla, hallitus käynnistää vanhuspalvelulain valmistelun. Tarkoitus on saada luonnos laiksi valmiiksi kevääseen 2011 mennessä.

Uudella lailla on tarkoitus nostaa osa laatusuosituksissa olevista asioista lain tasolle, koota eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset sekä luoda valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle. Lainsäädännöllä on vahvistettava asiakkaan asemaa ja itsemääräämisoikeutta.

Lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös muita muutoksia. Esimerkiksi yleisen asenneilmapiirin on muututtava vanhusmyönteisemmäksi ja ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn edistämiseen on panostettava. Julkisen sektorin, järjestöjen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä vanhustyön koulutusta sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa on lisättävä.

Vanhuspalvelujen tila Suomessa ei ole täydellinen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime viikolla julkaistun selvityksen mukaan ikäihmisten laitoshoidon taso on kuitenkin parantunut. Lisäksi vanhuspalveluissa työskentelevä henkilöstö on Suomessa hyvin koulutettua ja motivoitunutta.

Ministeri Risikko: Nuorten saatava apua mielenterveysongelmiin läheltä

"Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on mahdollista. Monet mielenterveysongelmat alkavat nuoruudessa. Jos niihin kyetään puuttumaan jo silloin, nuorta voidaan auttaa melko kevyillä toimenpiteillä. Lapsille ja nuorille on annettava apua mielenterveysongelmiin ensisijaisesti heidän normaalissa elinympäristössään", totesi peruspalveluministeri Paula Risikko torstaina 17. syyskuuta Lasten- ja nuorisopsykiatrian neuvottelupäivillä.

"Esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat avainasemassa. Koulusta lintsaaminen, koulukiusaaminen, ongelmat opiskelussa ja päihdeongelmat ovat merkkejä, joihin pitäisi pystyä puuttumaan. Kynnys avun hakemiseen ja sen tarjoamiseen on pidettävä matalalla esimerkiksi koulupsykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan riittävällä läsnäololla", korosti ministeri Risikko.

Ministeri Risikon mukaan sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistyö on ehdottoman tärkeää lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisemisessä.

"Nuorten kehityksen tukeminen, mielenterveyden edistäminen sekä ennaltaehkäisy ja hoito ovat kokonaisuus, jota palvelujärjestelmän perinteinen jako terveyspalveluihin, sosiaalipalveluihin ja oppilas- tai opiskelijahuoltoon ei pysty takamaan. Tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä."

Ministeri Risikko muistutti myös siitä, että vanhempien ongelmat voivat kertautua seuraavalla sukupolvella. Siksi riskissä olevat lapset ja nuoret on tunnistettava ja heidän tasapainoista kasvuaan on tuettava.

"Lapset ja nuoret tavoitetaan vielä kokonaisina ikäluokkina, joissa voidaan tehokkaasti tunnistaa ne, jotka tarvitsevat tukea. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoren onnistumiseen elämän siirtymävaiheissa esimerkiksi peruskoulusta opintoihin ja opinnoista työelämään. Kasvun tukemiseen kehitettyjä menetelmiä on käytettävä nykyistä laajemmin. Esimerkiksi kouluissa voidaan järjestää stressinhallintakursseja ja vertaistukiryhmiä sekä opetella elämänhallintaa", sanoi ministeri Risikko.

Ministeri Risikko: Esteettömyys lisää sosiaalista tasa-arvoa

"Yhteiskunnan esteettömyys ja saavutettavuus ovat kestävän kehityksen laatutekijöitä ja oleellisia yhdenvertaisuuden osia. Ne lisäävät sosiaalista tasa-arvoa eri kansalaisryhmien kesken ja parantavat vammaisten ja vanhusten mahdollisuuksia itsenäiseen toimintaan sekä vähentävät palvelujen tarvetta. Vammaisten, vanhusten ja lasten toiminnan hyvä suunnittelu vähentää myös kustannuksia", sanoi peruspalveluministeri Paula Risikko tiistaina 1. syyskuuta vammaispoliittisen ohjelman valmistelutilaisuudessa Rovaniemellä.

"Kun laki vaikeavammaisten henkilökohtaisesta avusta astuu voimaan tänään 1. syyskuuta voimme luoda vaikeavammaisille paremmat mahdollisuudet selviytyä päivittäisistä toimista. Samalla parannetaan heidän mahdollisuuksiaan aktiiviseen osallistumiseen ja vuorovaikutukseen yhteiskunnassa, työelämässä, opiskelussa sekä vapaa-aikana. Laki antaa vaikeavammaisille hyvät edellytykset täysipainoiseen elämään", totesi ministeri Risikko.

Vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee välttämätöntä apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella, on oikeutettu henkilökohtaiseen apuun. Kun henkilökohtainen apu yhdistetään muihin vammais- ja sosiaalihuollon palveluihin ja tukitoimiin vähenee vammautumisesta aiheutuva syrjäytymisriski huomattavasti.

Taustaa vammaispoliittisesta ohjelmasta
Vammaispoliittista ohjelmaa, jossa linjataan seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet, laaditaan vammaisten oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi. Ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi alkuvuonna 2010.

Valmistelu tapahtuu valtion eri hallinnonalojen edustajien, valtakunnallisen vammaisneuvoston ja Vammaisfoorumin yhteistyönä. Työtä ohjaa ja tukee ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina eri hallinnonalat, vammaisjärjestöt, Suomen kuntaliitto, työnantaja ja -tekijäjärjestöt ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Vammaispoliittista ohjelmaa valmistellaan viidessä aluetilaisuudessa Suomessa. Rovaniemen tilaisuus 1.9. oli toinen, ensimmäinen tilaisuus pidettiin Etelä-Suomen alueella Kouvolassa 28.8. Seuraavat tilaisuudet ovat 2.9. Oulussa ja 5.10. Kuopiossa. Länsi-Suomen läänin tilaisuuden aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin.