Pientä mosaiikkia

Hunderwasser oli harras juutalainen ja oli sitä mieltä, että suora viiva on Jumalaton. Jumala asui vapaassa viivassa, joka kuvasi samalla Hänen luontonsa järjestystä. Jumala tulee esille Hundertwasser hausin yhteydessä myös siinä, että talon katolta löytyy ns. sipulikupuja, jotka ovat tutumpi näky ortodoksien kirkoissa. Näillä kuvuilla Hundertwasser halusi julistaa, että Jumala asuu kaikissa kodeissa. Hän rakasti myös kasveja ja oli sitä mieltä, että kasveilla oli samat oikeudet kuin ihmisillä, ja että ihmisten velvollisuus oli auttaa kasveja saavuttamaan oikeutensa. Arkkitehtuurissa tämä tarkoitti viherkattoja ja parvekkeille istuttettuja puita. Osa kasveista on istutettu talon sisään ja kasvavat sieltä ulospäin. Puut ovat Hunderwasserin mielestä metsien lähettiläita kaupungissa ja niitä tuli kunnioittaa sen mukaan. ”Luonnon kuuluu olla vapaa kasvamaan missä vain sade putoaa, tai lumi.”

Miksi Hundertwasser kiinnostaisi ohjaustoiminnan artenomia? Sen perimmäisen syyn, koska se on todella keksiliästä ja hyvin toteutettua arkkitehtuuria, lisäksi sen takia, että talossa yhdistyy erilaiset taiteenmuodot. Niistä mosaiikki on kaikille ohjaustoiminnan opiskelijoille pakollinen, samoin väri ja muoto, jotka tässä talossa näyttäytyvät hyvin konkreettisella tavalla. Se myös antaa uskoa siihen, että taide voi muuttaa ympäristöä ja vaikuttaa ihmisiin hyvin arkisellakin tavalla. Hundertwasser haus korostaa ihmisten tarpeita yhteiskunnan tarpeiden edelle ja luonnon oikeutta olla siellä missä luonto haluaa. Näitä arvoja ei voi liikaa korostaa.