Kävimme yhdessä projektiparinin Anni Holopaisen kanssa Luotsin pajalla 1.10.2009 suorittamassa asiakastarpeiden arvioinnin. Minulla oli koulutehtävänä haastatella ohjaustoiminnan ammattilaista, joten käytin tilaisuutta hyväkseni ja haastattelin arvioinnin yhteydessä työpajaohjaajaa, Jani Rantasta hänen työnsä hyvistä ja ei-niin-hyvistä puolista.

Jani Rantanen opiskelee tällä hetkellä lähihoitajaksi työnsä ohella. Alunperin hän on toiminut rakennusalalla ”laatoitus ja muuraushommissa” kaksikymmentä vuotta. Ohjaaminen oli hänelle kuitenkin jo tuolloin tuttua, sillä hän valmensi junnuja jalkapallossa. Hänen mukaansa jalkapallovalmentajille on paljon hyviä kursseja, joista on ollut hyötyä myös hänen nykyisessä työssään työpajaohjaajana.

Paikan Luotsilta Jani sai sattuman kautta, kun ystävä kehoitti häntä hakemaan paikkaa. Alan vaihdos oli jo aiemmin ollut mielessä, mutta nyt siihen oli oiva tilaisuus. Ohjaajana Jani suunnittelee erilaisia ohjauksia, pääasiassa käsillä tekemistä. Pääasiassa tämä kädellä tekeminen on erilaisia ”raksahommia”, hän on rakentanut yhdessä nuorten kanssa mm. kesäteatterin lavasteita.  Tekemisen lisäksi hänen täytyy ohjaana myös neuvoa ja kasvattaa nuoria ja keskustella heidän kanssaan. Puhua voi Janin kanssa melkein mistä vain. Ei ole niin tärkeää se, mistä puhuu vaan se, että ylipäätänsä puhuu. Pääpaino työpajalla on tekemisessä, toiminnan kautta pyritään pikkuhiljaa kohottamaan nuorten itsetuntoa tarjoamalla onnistumisen kokemuksia.

Ohjaustoiminnan opiskelijoihin Jani suhtautuu positiivisesti: ”On mielenkiintoista nähdä, miten vieraat saavat ryhmän haltuun ja miten saavat homman toimimaan.”

Haastattelu ja teksti: Johanna Verhiö, Ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija