Nuorille tunnustuspalkintoja, Selkämerelle kansallispuisto

Valtioneuvosto teki 200-vuotisistunnossa perjantaina 2. lokakuuta periaatepäätökset nuorten tunnustuspalkinnoista ja Selkämeren kansallispuiston perustamisesta.

Opetusministeriö jakaa syksyllä 2010 kymmenen 50 000 euron suuruista tunnustuspalkintoa alle 29-vuotiaille nuorille uutta luovasta ja innovatiivisesta toiminnasta. Tunnustuspalkinnot liittyvät merkkivuoteen 1809 ja ne myönnetään kertaluontoisina vuonna 2010.

Palkinnon tavoitteena on edistää nuorten luovaa osaamista Suomessa. Palkinto on tarkoitettu nuorille, jotka omaehtoisesti ovat lähteneet kehittämään uutta - oli kyseessä sitten valmis tuote tai uusi lähestymistapa jo olemassa olevaan asiaan. Palkinnon saamisen lähtökohtana on uudenlainen ajattelu, luovuus, innovatiivisuus ja hyödyllisyys.

Palkinnon jakamisen valmistelua varten Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n yhteyteen asetetaan esiraati, joka tekee esityksen tunnustuspalkintojen jakamisesta. Raadin esityksen käsittelee perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin politiikkaohjelman ministeriryhmä täydennettynä työministerillä. Päätöksen tunnustuspalkintojen jakamisesta tekee opetusministeriö syksyllä 2010.

Perustettava Selkämeren kansallispuisto täydentää olennaisella tavalla Suomen merialueiden suojelualueiden verkostoa ja on yksi Itämeren suojelua edistävistä toimenpiteistä. Etelä-pohjoissuunnassa pitkä Selkämeri on suojeluarvoiltaan erityisen merkittävä meri- ja saaristoalue, jossa pohjoinen ja eteläinen lajisto kohtaavat. Ainutlaatuisuutensa vuoksi Selkämeren kansallispuistolla on keskeinen rooli, kun seurataan ilmastonmuutoksen vaikutusta merellisiin ekosysteemeihin.

Kansallispuiston perustamisen lähtökohtana ovat Metsähallituksen ja Satakuntaliiton johdolla laaditut selvitykset. Valmistelu jatkuu ympäristöministeriön ja alueen kuntien, maakuntaliittojen sekä muiden keskeisten sidosryhmien välisilläneuvotteluilla, joissa sovitaan alueen rajauksesta. Kansallispuiston perustamisesta päättää lopullisesti eduskunta.

Vapaata sivistystyötä koskevaa lakia muutetaan 

Hallituspäätti torstaina vapaata sivistystyötä koskevan lain muutosesityksen sisällöstä. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.

Esitys liittyy vapaan sivistystyön vuosille 2009 — 2012 ajoittuvan kehittämisohjelman toimeenpanoon. Esityksessä täsmennetään vapaan sivistystyön (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset) toiminnan tavoitteita sekä vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen tehtäviä sekä oppilaitoksen ylläpitämisluvan sisällön määrittelyä.

Lakiin lisätään myös oppilaitosten yhteistyötä koskeva velvoite. Valtionavustusta koskevaa säännöstä muutetaan siten, että vapaan sivistystyön oppilaitoksille voidaan myöntää osana kokonaisrahoitusta erillisiä laatu- ja kehittämisavustuksia, opintoseteliavustuksia, rakenteellista kehittämisohjelmaa tukevia avustuksia ja ylimääräisiä avustuksia valtion talousarvion rajoissa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alusta.

Stefan Wallin jakoi elokuva-, kuva-, rakennus- ja valokuvataiteen sekä muotoilun valtionpalkinnot

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin luovutti elokuvataiteen, kuvataiteen, muotoilun, rakennustaiteen ja valokuvataiteen valtionpalkinnot tiistaina. Valtion elokuvataidetoimikunnan myöntämän elokuvataiteen valtionpalkinnon sai elokuvaohjaaja Aleksi Mäkelä, valtion kuvataidetoimikunnan myöntämän kuvataiteen valtionpalkinnon IC-98-ryhmä (kuvataiteilijat Visa Suonpää ja Patrik Söderlund), valtion muotoilutoimikunnan myöntämän muotoilun valtionpalkinnon tekstiilitaiteilija Katri Haahti, valtion rakennustaidetoimikunnan myöntämän rakennustaiteen valtionpalkinnon arkkitehti Tuomo Siitonen ja valtion valokuvataidetoimikunnan myöntämän valokuvataiteen valtionpalkinnon valokuvataiteilija Pentti Sammallahti. Palkinnot ovat arvoltaan 15 000 euroa.

Valtion elokuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Rehellisesti voidaan sanoa, että Aleksi Mäkelä (s. 1969) on nykypolven suomalaisista elokuvaohjaajista tavoittanut elokuvillaan ylivoimaisesti eniten yleisöä, yhteensä yli kaksi miljoonaa katsojaa. Esikoinen Romanovin kivet valmistui 1993. Mäkelän elokuvia yhdistävät lajityypistä riippumatta miehinen näkökulma, reipas toiminta ja poikamainen huumori.

Häjyt elokuvan voidaan sanoa aloittaneen kotimaisen elokuvan uuden nousun 330 000 katsojallaan vuonna 1999. Huikea kotimainen elokuvamenestys Pahat pojat (2003) ylsi viidessä kuukaudessa ilmiömäisesti 615 000 katsojaan. Seuraavat Mäkelän ohjaukset Vares (2004) ja Matti (2006) olivat molemmat ensi-iltavuotensa katsojatilastoykkösiä. Kuluvan vuoden tammikuussa ensi-iltaan tullut Rööperi on Mäkelän yhdeksäs pitkä elokuva. Elokuva on ollut sekä arvostelu- että yleisömenestys. Useimmat Mäkelän ohjaamista elokuvista ovat myös olleet hänen alkuperäisideoitaan. Hänen kaltaistensa elokuvan ammattilaisten ansiosta kotimainen elokuva on saavuttanut vahvan asemansa.

Aleksi Mäkelä on poikkeuksellisen monitahoinen tekijä. Elokuvien lisäksi hän on ohjannut tv-sarjoja, mainoksia ja musiikkivideoita. Tv-sarjoissa genre on vaihdellut saippuasta draamaan. Muun muassa moneen otteeseen palkittu komediallinen draamasarja Muodollisesti pätevä (1998-2003) on pääosin Aleksi Mäkelän ohjaama.

Valtion kuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Turkulaisen taiteilijaryhmän nimi IC viittaa ryhmän syntyvaiheisiin. Nimen alkuperä on Iconolast eli kuvien kieltäminen. Taitelijaryhmä syntyi vuonna 1998.

Kahden kuvataiteilijan, Visa Suonpään (s. 1968) ja Patrik Söderlundin (s. 1974) muodostama ryhmä IC-98 on poikkeus nykytaiteen kentällä: se ei pidä ääntä itsestään. Taiteen sisältö puhuu puolestaan. Ryhmä on edustanut Suomea monissa nykytaiteen kansainvälisissä näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. IC-98 julkaisee omaa kirjallista tuotantoaan verkkosivuillaan.

Visa Suonpää ja Patrik Söderlund yhdistävät työskentelyssään filosofisen ajattelun, tutkivan asenteen ja kuvataiteellisen ilmaisun. Taideteokset voivat olla yhtä hyvin ilmaisjakelukirjoja kuin piirrosanimaatioita. Animaatiot avautuvat hitaasti ja synnyttävät katsojille erilaisia tilallisia aikakokemuksia. Ne kysyvät suoraan sekä vihjaillen yhteiskunta- ja historiasuhteistamme.

Suonpään ja Söderlundin taiteessa on vahva arvolataus. Ryhmä ei ole toimintakyvytön, vaan tekee aktiivista vastarintaa. IC-98 on vastakulttuurin muoto, joka haastaa yleisön ottamaan asioista selvää ja toimimaan.

Valtion muotoilutoimikunnan palkintoperustelut:

Katri Haahti (s. 1957) kuuluu siihen vahvaan tekijäryhmään tekstiilitaiteilijoiden keskuudessa, joka on halunnut profiloitua myös kuvataiteen kentällä käyttäen kuitenkin taiteellisessa ilmaisussaan perinteisen tekstiilitaiteen menetelmiä, materiaaleja ja tekniikoita. Hyvänä esimerkkinä on Haahden äskettäin Designmuseossa suomalaisessa tekstiilitriennaalissa esittämä hieno teoskokonaisuus Jalot kivet, jossa yksiväriset, silkistä valmistetut teokset hohtavat lumoavina kuin timantit.

Katri Haahden taiteilijakuva on monipuolinen. Hän on tunnettu suomalaisen ryijyn uudistajana samoin kun innovatiivisista kirkkotekstiileistään ja taidetekstiileistään. Haahti har planerat otaliga kyrkliga textiler – allt från altartextiler till liturgiska klädesplagg – till mer än 10 olika kapell och kyrkor i Finland. Ett annat av hennes specialområden är formgivning av ryor, ett exempel är hennes stora rya Kärr som visades på Designmuseets utställning Ryan!. Både på kyrkotextilens och ryans område har Haahti verkat som en förnyare genom att på ett nytt sätt använda traditionella tekniker och material. Detta gäller också i hög grad hennes unika konsttextiler med experimentell karaktär.

Katri Haahden teoksista löytyy viittauksia menneisiin aikoihin, vanhoihin persialaisiin mattoihin, palatsien tekstiileihin ja tekstiilien omaan historiaan. Herkkiin taideteoksiinsa Haahti kehittää uusia tekniikoita. Teokset ovat läheltä korumaisen ornamentaalisia ja etäältä katsottuna muodostavat selkeitä yksinkertaisia muotoja.

Valtion rakennustaidetoimikunnan palkintoperustelut:

Tuomo Siitonen (s. 1946) on vaikuttanut ansiokkaasti suomalaisen arkkitehtuurin kentällä jo yli kolmekymmentä vuotta. Merkittävien toteutettujen kohteiden joukossa ovat Metalliliiton kurssikeskus Murikka 1970-luvulta, UKK-instituutti Tampereella 1980-luvulta sekä suurlähetystön laajennus Moskovassa ja Nokian tutkimuskeskus Ruoholahdessa 1990-luvulta. Siitosen arkkitehdin uralle mahtuu yli kaksikymmentä voittoa arkkitehtuurikilpailuissa. Hän on myös osallistunut tulevan arkkitehtipolven kasvattamiseen asuntoarkkitehtuurin professorina Teknillisessä korkeakoulussa.

Tuomo Siitosen viimeaikaiset työt osoittavat tinkimätöntä ammattitaitoa haasteellisissa sijaintipaikoissa ja ihailtavaa kykyä uusiutua. Alkon tehtaiden ja pääkonttorin peruskorjaus Oikeustaloksi oli mittava urakka, jossa vanhasta onnistuttiin loihtimaan uutta, menettämättä talon alkuperäistä henkeä. Salmisaaren hiilikasojen paikalle rakentuneet vakuutusyhtiö Varman punatiiliset toimistorakennukset ottavat vakuuttavasti paikkansa kaupunkikuvassa. Helsingin Leppäsuon korttelin suunnitelma avaa uusia näkökulmia suomalaiseen asuntoarkkitehtuuriin.

Tuomo Siitosen arkkitehtuurille on ominaista varma ja selkeä rakennusmassoittelu, jota yksinkertaiset materiaalivalinnat tukevat. Toiminnoiltaan haastavat rakennukset on ratkaistu loogisesti ja järkiperäisesti sekä istutettu ympäristöönsä herkällä paikantajulla. Yksityiskohtia ja sisustuksia myöten huolellisesti suunnitelluissa rakennuksissa puhuvat niin järki kuin tunne.

Valtion valokuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Pentti Sammallahdessa (s. 1950) personoituu suomalaisen valokuvan vuosikymmeniä jatkunut voimakas kehitys. Tänä aikana suomalainen valokuvataide on edennyt kansallisen taidekentän marginaalista kansainväliseen menestykseen. Pentti Sammallahti on omalla taiteilijantyöllään ollut keskeinen vaikuttaja tässä muutoksessa.

Sammallahti on jatkanut klassisen valokuvataiteen perinnettä omaleimaisella ja tunnistettavalla tavalla, joka on vakiinnuttanut hänen paikkansa valokuvataiteen kansainvälisessä eturivissä.

Sammallahti tarkastelee tuotannossaan sivilisaation ja luonnon kohtaamista sekä sivilisaation luontoon kohdistamaa murentavaa vaikutusta. Taiteilija painottaa kaiken elävän yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoista suhdetta, jonka antama voima vapauttaa ihmisen vieraantuneisuudesta ja kosmisesta yksinäisyydestä. Eläimet ovat Sammallahdelle "vähempiä veljiä", joista ihmiset ovat vastuussa.

Sammallahti on ollut aina uskollinen ja johdonmukainen omalle taiteilijalaadulleen, sille valokuvataiteen perimmäiselle valtavirralle, jota hän edustaa: "Valokuvan objektiivisuus on hienoa, vaikka se olisi näennäistä. Saat olla tekemisissä todellisuuden kanssa, joka ei aina vastaa toiveitasi ja odotuksiasi. Saat olla tekemisissä sattuman kanssa."

Kulttuurilehtien laatupalkinnot jaettiin ensimmäisen kerran

Valtiosihteeri Marcus Rantala jakoi torstaina kulttuurilehtien laatupalkinnot Hiidenkivelle, Ikarokselle, Photo Raw´lle sekä Sarjainfolle. 10 000 euron suuruiset laatupalkinnot jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Opetusministeriö myöntää laatupalkinnot kuultuaan kulttuurilehtilautakuntaa.

- Suomessa kulttuurilehdet ovat yleisesti ottaen erittäin laadukkaita. Kulttuurilehden toimittaminen pienessä maassa ei ole helppoa. Tilaajakuntaa on pienellä kielialueella vaikea kasvattaa kannattavaksi. Erityisen hankalassa asemassa ovat vähemmistökulttuureja edustavat lehdet. Monikulttuurisuus on rikkautta, mutta valitettavasti ei kuitenkaan vielä kulttuurilehtien julkaisijoille, muistutti Rantala.

Laatupalkintoperustelut:

Hiidenkivi

Hiidenkivi on suomalainen yleiskulttuurilehti, joka esittää punnittua tietoa mielipiteiden pohjaksi. Sisällössä on kansallista ja paikalliskulttuuria, perinteitä, historiaa, nykypäivää, kirjallisuutta, musiikkia, mutta ei suloisessa sekamelskassa, vaan kirjoittajat hakevat erilaisille ilmiöille paikkaa ja painoarvoa ajassa. Hiidenkivessä on löydetty linja tieteellisen ja kansanomaistavan esitystavan välissä. Erityisen tarpeellisina voi mainita suomen kielen käyttöä koskevat artikkelit, joissa asiantuntemus yhdistyy sanomisen taitoon. Ulkoasukin houkuttaa selaamaan ja löytämään joskus jutun yllättävästä aiheesta. Hiidenkiveä julkaisee Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen Kotiseutuliitto, lehden kustantaja on Stellatum Oy.

Ikaros

Ikaros – vilket passande namn för en tidskrift som inte tvekar att flyga högt, utan rädsla för att bränna vingarna. Man lyfte första gången år 2004 och har sedan dess utkommit med 4-5 nummer per år. Ikaros har vuxit fram i den kreativa miljö som sedan många år präglar den filosofiska institutionen vid Åbo Akademi, där den nyligen pensionerade professorn Lars Hertzberg i Wittgensteins anda samlat en mångsidig och tvärvetenskapligt inriktad krets av unga filosofer, engagerade i ett ständigt pågående och generöst samtal om vetenskap och samhälle. Ikaros är ett ypperligt exempel på hur filosofin kan och bör fungera när den är som bäst: som en inspiratör och katalysator för en bred, kritisk och engagerad diskussion.

Photo Raw

Uuden, painotekniikaltaan korkeatasoisen valokuvan erikoislehden käynnistäminen ilman varakasta taustayhteisöä on rohkea teko. Vuonna 2007 aloittanut Photo Raw -lehti osoitti parissa vuodessa täyttävänsä tavoitteensa. Se käsittelee valokuvaa monipuolisesti mutta painottaen kuvajournalismia ja dokumenttikuvausta. Lehti on ulkoasultaan ja sisällöltään lukijaystävällinen ja linjallaan pysyvä. Photo Raw´ta julkaisee lehden tekijöiden sitä varten perustama yhtiö Soul Creations Oy.

Sarjainfo

Vuodesta 1972 ilmestyneen Sarjainfon merkitys pitkään syrjityn sarjakuvan vakiinnuttamisessa osaksi taiteen ja kulttuurin kenttää on arvaamattoman suuri. Suomen sarjakuvaseuran julkaisema lehti on vähistä resursseistaan huolimatta ilmestynyt sinnikkäästi, etsinyt ketterästi sarjakuvaan uusia näkökulmia ja liittänyt sen laajasti muuhun taiteeseen. Lähinnä talkootyönä tehtävä lehti on säilyttänyt vuosikymmeniä kiinnostavuutensa muuallakin kuin oman taiteenalan tuntijoiden joukossa.

Elinikäisen oppimisen neuvosto aloitti työskentelynsä

Elinikäisen oppimisen neuvosto aloitti työskentelynsä 31.8.2009. Neuvoston puheenjohtajana toimii koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:stä.

Ensimmäisessä kokouksessa neuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin yliopistojen rehtorien neuvoston edustaja, Helsingin yliopiston varehtori Hannele Niemi. Valinta korostaa korkeakoulujen kasvavaa roolia aikuiskoulutuksessa ja elinikäisen oppimisen politiikan toimeenpanossa. Neuvosto asetti keskuudestaan työjaoston valmistelemaan toimintasuunnitelmaa neuvoston päätettäväksi. Toimintasuunnitelma luovutetaan opetusministeriölle 5.10.2009.

- Tavoitteena on nostaa aikuiskoulutus myös seuraavan hallitusohjelman asialistalle, neuvoston puheenjohtaja Lempinen summaa.

Puheenjohtajiston lisäksi työjaostoon valittiin Markku Koponen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), Markku Liljeström (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry), Terttu Pakarinen (Kunnallinen työmarkkinalaitos), Heikki Sederlöf (Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto r.y.) ja Annika Kokko (Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö)

Neuvosto päätti myös toisen jaoston asettamisesta. Työelämässä tapahtuvan oppimisen jaosto asetetaan seuraavassa kokouksessa.

Valtioneuvosto antoi asetuksen Elinikäisen oppimisen neuvostosta kesällä ja sen toimikausi on 1.8.2009 - 31.12.2011. Neuvoston jäsenet edustavat laaja-alaisesti koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen asiantuntemusta. Sen tehtävänä on käsitellä koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

Lähde: www.minedu.fi